Vuonna 2003 VSY tilasi Jukka Määtältä selvityksen vapaan sivistystyön opitun tunnustamisesta formaalissa oppilaitoksissa. Selvitys käsittelee muotoja, käytänteitä, yhteistyösuhteita ja ongelmia.
Selvityksessä kartoitettiin, millä tavoin kansalaisopistoissa, kansanopistoissa ja opintokeskuksissa opittua tunnustetaan formaalissa koulutuksessa. Selvitystyö rajattiin käytännönläheiseksi ja mahdollisimman konkreettiselle tasolle.
Selvityksen tarkoituksena oli yhtäältä tuottaa perusdokumentti opitun tunnustamiseen VSY:lle opetusviranomaisten kanssa tehtävää kehitystyötä varten. Toisaalta oli tarkoitus tuottaa informaatiota vapaan sivistystyön toimijoiden keskuuteen heidän oman toimintansa kehittämiseksi.
>> Tutustu selvitykseen (pdf)
Tiivistelmä
Tyypillisimmillään opitun tunnustaminen oli opintojen hyväksilukemista, joskus se oli myös sisäänpääsyn helpottumista ja näyttötutkintoja. Parhaiten hyväksilukeminen onnistui jo olemassa olevien tunnistamisjärjestelmien piirissä olevien opintojen kohdalla (avoimen korkeakoulun opinnot, kielitutkinnot ja ATK-ajokortit). Yhteistyöllä lähinnä toisen asteen oppilaitoksen kanssa oli päästy toimiviin hyväksilukemisen käytäntöihin. Ongelmiksi koettiin yhteisten "pelisääntöjen" puute toisaalta oman oppilaitoksen piirissä ja varsinkin vastaanottajaoppilaitoksissa.
Myös vastaanottajaoppilaitosten asenteet vapaan sivistystyön koulutuksen laatua kohtaan koettiin ongelmaksi. Vastaanottajaoppilaitoksissa opitun tunnustamisen käytännöt olivat vielä muotoutumatta ja niihin liittyvä kehittämistyö oli meneillään. Jokainen yksittäinen oppilaitos voi omalta osaltaan vaikuttaa solmimalla yhteistyösuhteita mahdollisiin vastaanottajaoppilaitoksiin.
Tärkeä osa opitun tunnustamisen kehittämistyötä on myös vapaan sivistystyön oppilaitosten sisäinen laatutyö ja sen ohessa tehtävä opitun tunnistettavuuden helpottaminen, dokumentoitavuus. Yhteismitallisten käytäntöjen luominen ja edistämien on myös tärkeää tunnustamisen edistämiseksi (yhteiset todistuspohjat, opintoviikon sisällön määritteleminen yms.). Sisältökohtaisesti taideopinnot laajan vapaan sivistystyön opintokokonaisuutena vaativat vielä tunnustamismielessä kehittämistoimia. Koulutuksen rahoituksen suuntaaminen ja opiskelijoiden opintososiaalisiin etujen edistäminen vapaassa sivistystyössä parantaa välillisesti myös opintojen tunnustamista.
Opitun tunnustamisen näkökulmasta vapaan sivistystyön opinnot ovat erilaisia ja vaativat myös erilaisia kehittämistoimia opitun tunnustamisen edistämiseksi. Perinteisiä, omaehtoisia ja vapaatavoitteisia opintoja, joille vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjät haluavat varata oman selvän tilan myös tulevaisuudessa, voidaan kehittää dokumentoimalla opetussuunnitelmat ja antamalla todistuksia tunnistettavuuden helpottamiseksi.
Vapaan sivistystyön itsensä kehittämien uusien opintojen (kansalais- ja tietoyhteiskuntaopinnot) suuri haaste tulee olemaan markkinointi, miten saada mahdolliset vastaanottajatahot vakuuttuneeksi opintojen arvosta ja tunnustamaan ne. Vastaanottajaoppilaitosten kanssa yhteistyössä tai muiden ehdoilla tehtävien opintojen haaste liittyy yhteistyöhön ja oman vaikutusvallan turvaamiseen.
Kehittämishaasteet voidaan ryhmitellä viiteen osaan:
-
kumppanuuksien rakentaminen muiden oppilaitosten kanssa,
-
yleiseen tunnistamista ja tunnustamista edistävään laatutyön,
-
opintojen yhteismitallisuuden edistämiseen,
-
sisältökohtaiseen kehittämistyöhön ja
-
opitun tunnustamiseen liittyvien rakenteellisten uudistusten vauhdittamisen.
Kentän ristiriitaisista mielipiteistä huolimatta opitun tunnustamista kannattaa kehittää. Vapaan sivistystyön vapaus ei siitä vaarannu, päinvastoin opintojen laaduntamisella voidaan saada koulutusmuodolle enemmän myös muiden koulutusmuotojen arvostusta, mistä opitun tunnustamisessa on pohjimmiltaan kysymys.
