Opitun tunnustamisen hyviä käytänteitä vapaan sivistystyön kentältä ei ole systemaattisesti kerätty. Tässä on joitakin esimerkkejä tehdyistä hankkeista ja niiden tuloksista.
Kansallisia hyviä käytänteitä
Nuorten Akatemian kehittelemä harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ansioluettelo, joka kertoo lukijalle laajasti nuoren elämäntaidoista ja oppimiskokemuksista. Kirjaan voi saada merkinnän kaikesta harrastustoiminnasta.
Opintokirja on tarkoitettu kaikille yli 13-vuotiaille nuorille, jotka ovat mukana harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa. Opintokirjasta ilmenevän harrastuneisuuden hyväksilukemisesta on jo solmittu sopimuksia joidenkin oppilaitosten kanssa.
The students of Class Teacher Education who have earlier gained knowledge and skills of handicraft by taking an interest in it as a hobby can seek recognition. The portfolio serves as a tool for recognising prior learning of hobby handicraft for the exemption from a mandatory study unit concerning handicraft education. The portfolio consists of differ-ent documents and samples of hobby handicraft chosen by the student. The form is free but the themes are predefined (development and future challenges of personal handicraft learning, handicraft as hobby and analysis of designing process, and curriculum, differen-tiation, and evaluation in handicraft education). The portfolio is evaluated for its con-tents, aesthetics, and functionality. Criteria for contents are creativity, documentation of handicraft process, self-assessment, suitability of artefacts for school work.
Oppilaitoskohtainen yhteistyömalli
Jyväskylän kaupungin työväenopiston ja Keski-Suomen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen tekstiilin koulutusohjelmat ovat luoneet keskinäisen yhteistyömallin, joka on toiminut jo vuodesta 1992. Mallissa Jyväskylän kaupungin työväenopistossa suoritetut tekstiilityön kurssit vastaavat suoraan käsi- ja taideteollisen alan perustutkinnon kursseja. Kurssit on suunniteltu yhteistyössä siten, että vastaanottavan oppilaitoksen aikuiskoulutusjohtaja hyväksyy
korvaavat kurssit.
Malli kuvaa hyvin paikallista kahdenkeskistä yhteistyömallia, jossa on vuosien kehittämistyöllä päästy vakiintuneeseen toimintatapaan. Vapaan sivistystyön kannalta olennaista on lähtökohta. Opintoja pyritään kehittämään omista lähtökohdista ja tehdään opinnoista niin laadukkaita, että ne kelpaavat myös muille. Malli soveltunee useille aloille ja laajemman kuin kahdenkeskisen verkoston käyttöön.
(Jukka Määtän selvityksestä Tunnusta ja tunnista opittu!)
Tunturi-Lapin alueen koulutuksen verkostoitumishanke tavoitteena oli kehittää toisen asteen koulutuksen sekä kansalaisopistojen opetustarjontaa ja yhteistoimintaa alueen oppilaitosten välillä. Projektin tuli tuottaa oppilaitoksille yhteinen sopimuksiin perustuva opetustarjonta, opinto-opas ja markkinointimateriaali sekä aikaisempaa paremmat mahdollisuudet etä- ja monimuotoopiskeluun. Projektin toimenpiteitä olivat opetussuunnitelmien kehittämistyö, valinnaista ja yksilöllistä oppimista tukevien opetusjärjestelyjen käyttöönotto ja oppimateriaalin valmistaminen, opinto-ohjauksen kehittäminen sekä yhteisen markkinointimateriaalin suunnittelu.
Hankkeessa oli mukana 10 toisen asteen oppilaitosta ja 4 kansalaisopistoa. Kehittämistyön tuloksena saatiin aikaan 44 oppikurssia sisältävä opintotarjotin lukuvuodelle 2001 - 2002 ja 67 oppikurssia lukuvuodelle 2002 - 2003.
Hankkeen loppuraportti www.kolari.fi/instituutti
Pohjoismaiden ja Baltian hyviä käytänteitä
The main objective of the PCD system is to stimulate users to map, describe and document the activities they are or have been involved in and the competencies they have developed. Non-formal learning activities and voluntary activities are in focus. The secondary objective is to raise awareness of the multitude of competencies developed in the voluntary sector so that these can be taken into account in the education system and in work life. The PCD system helps the user to document the "totality" of her/his competencies as well as the competencies related to a single activity. The main PCD form will be signed only by the user. The forms for single activities can be signed also by another person responsible for the activities. In the first part of the main PCD form competencies are described indirectly by focusing on activities. In the second part competencies developed in these activities are described directly. Documentation such as diplomas, certificates, attestations etc. and physical products such as art work, CD etc. are to be listed in order to support the description of competencies. The user decides if and how much of the PCD system to use. It can be used to get an overview of one´s own competencies, in relation to a validation process to enter the formal education system or when applying for a job or preparing for a job interview etc.
The main idea for applying the certificate of professional qualification is to get a official recognition of existing competences, developed in the non-formal, informal and formal learning and in work life. Professional qualification means the level of competences (knowledge, skills, experiences, values, personal characteristics), required in the profession as adult educator. The application of professional qualification is a process, where a person attests the level of his or her professional competence and a body, which awards professional qualification, assesses the the correspondence thereof to the professional qualification applied for and issues a professional certificate. Methods of attestation are interview, discussion, supervision, portfolio, test assignment, attestation on the basis of documents. Professional certificates shall be registered in a state register which is approved by the Government.
Lisää hyviä käytäntöjä on listattu Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (Nordvux för Vuxnas Lärande NVL) kotisivuille.
