Kotoutumissuunnitelmaan sisällytetyistä vapaan sivistystyön koulutuksista ei peritä kurssimaksuja vuodesta 2018 lukien. Valtionosuus edellä mainituista koulutuksista on 100%. Edellyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamista.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kehitetään joustavia luku‐ ja kirjoitustaidon tai latinalaisen kirjaimiston oppimiseen tähtääviä opintoja. Opintoja tulisi voida suorittaa joustavaan tahtiin tai sivutoimisesti ja yhdistää niitä muihin toiminnallisiin opintoihin ja liikuntaan.

Vapaan sivistystyön toiminnassa kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa toteuttamismalleja, jotka mahdollistavat kotona lapsia hoitavien vanhempien osallistumisen koulutukseen.

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän muistio (2014)

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän muistio. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:25

Tiivistelmä

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 18.12.2013 työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksensa vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoitusjärjestelmän muutostarpeista sekä ehdotusten kustannusvaikutuksista. Työryhmän asettamisen taustalla oli hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, jonka mukaan. myös vapaassa sivistystyössä toteutetaan rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä selkeyttää ja ajantasaistaa rahoituksen määräytymisperusteet. Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi tulee määritellä vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot.

Työryhmä asetti jaostot oppilaitosmuotokohtaisia selvityksiä varten.

Työryhmä esittää, että

Vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen toteutetaan ylläpitäjälähtöisesti. Ministeriö arvioi, että ylläpitämislupien edellyttämät taloudelliset edellytykset täyttyvät myös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon jälkeen.
Rahoituksen ennakoitavuutta parannetaan kiintiöimällä opintokeskusten valtionosuus ja valtaosa kansalaisopistojen ja kansanopistojen valtionosuudesta. Kesäyliopistojen kohdalla kiintiöintiin ei ole tarvetta.
Kansalaisopistojen 15 % asukastiheyslisästä luovutaan. Kansanopistojen rahoituksen porrastuksia ajantasaistetaan ja luovutaan yksikköhintaan tehtävistä vähennyksistä.
Nykyisin käytössä olevat valtionavustuslajit säilytetään. Kansalaisopistojen valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde säilytetään ennallaan, mutta muilla oppilaitosmuodoilla avustusrahoitusta siirretään valtionosuusrahoitukseen.
Etäopetuksen hinta on kaikissa oppilaitosmuodoissa sama kuin lähiopetuksen hinta. Kansanopistoilla otetaan valtionosuusperusteena käyttöön työssäoppiminen. Kansanopistojen vähintään 8 viikon mittaisissa koulutuksissa sekä etäopetusta ja työssäoppimista sisältävissä koulutuksissa tulee olla opetussuunnitelma. Kansanopistojen yhtenäisen opintojakson vähimmäispituus on 10 tuntia.
Opintokeskusten erillisestä opintokerhosuoritteesta luovutaan ja siirretään nykyisin käytössä oleva rahoitus opintotoiminnan valtionosuuteen.
Opetushallinnon vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksella järjestettävä maahanmuuttajien omaehtoinen kotoutumiskoulutus tulisi resursoida siten, että koulutuksesta ei tarvitse periä opiskelijamaksuja. Rahoitusjärjestelmän muutokset tulisivat voimaan vuoden 2016 alusta ja rakenteellista kehittämistä koskevat mahdolliset vaikutukset ylläpitämislupiin vuoden 2017 alusta.

Esityksillä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia lukuun ottamatta maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumiskoulutusta koskevaa ehdotusta, joka vuoden 2014 tasossa lisäisi rahoitustarvetta 5,1 milj. euroa.

Opintoseteliavustuksen käyttö (2014)

Leena Saloheimo. Vapaan sivistystyön opintoseteliavustksen käyttö. Vuosina 2010 ja 2011 myönnetyt avustukset. Raportit ja selvitykset 2014:10. OPH.

Vapaan sivistystyön opintoseteliavustus on ollut käytössä vuodesta 2007. Sen tarkoituksena on ollut tukea niiden aikuiskoulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamista, joita vapaalle sivistystyölle on asetettu 2000- ja 2010-luvuilla. Tavoitteiden mukaisesti oppilaitokset ohjaavat koulutustarjontaansa koulutukseen vähän osallistuville väestöryhmille ja valtio tukee toimintaa myöntämällä avustuksia koulutukseen osallistuvien kurssi- tai opintomaksujen kattamiseen tai alentamiseen.
Ensin opetusministeriö ja vuodesta 2009 Opetushallitus on myöntänyt opintoseteliavustuksen oppilaitoksen ylläpitäjälle, ja oppilaitos on myöntänyt opintosetelituen kohderyhmiin kuuluville opiskelijoille. Avustuksen käyttöönottoa edelsi kokeilu- ja suunnitteluvaihe.

Selvityksessä luodaan kokonaiskuva vuosina 2010 ja 2011 myönnettyjen opintoseteliavustusten käytöstä oppilaitoksissa. Aineistona on käytetty oppilaitosten ylläpitäjien Opetushallitukselle toimittamia käyttöraportteja, joista selviävät kohderyhmiin kuuluvien opiskelijoiden ja heille myönnettyjen tukien määrät oppilaitoksissa tai niiden muodostamissa verkostoissa. Avustuskäytänteitä
on selvitetty lisäksi raportteihin liittyvien sanallisten kuvausten avulla. OPH on kaivannut koottua kuvaa oppilaitosten moninaisista opintosetelikäytänteistä voidakseen ohjeistaa oppilaitoksia entistä paremmin mahdollisissa tulevissa hauissa.

Opintoseteliavustuksen kohderyhmät ovat pysyneet käytännössä samoina vuodesta 2007 lähtien. Tehdyt selvitykset osoittavat, että opintoseteliavustuksen käytön laadulliset muutokset ovat vähäisiä. Määrälliset muutokset ovat suoraan suhteessa jaossa olleen avustuksen määrään. Vuosina 2010 ja 2011 opintoseteliavustuksen määrärahat olivat suurimmillaan. Oppilaitosten omaksumat käytänteet näyttävät vakiintuneen nopeasti, perustat niille luotiin pilottivaiheessa. Oppilaitosmuotojen profiilit ja toimintatavat ovat erilaisia ja opintosetelitoimintaa on toteutettu
kullekin oppilaitosmuodolle luontaisin tavoin.

Selvityksen lopussa arvioidaan lyhyesti opintoseteliavustuksen koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja tehdään katsaus opintoseteliavustuksen käyttöön alueellisesta näkökulmasta.

Selvitys on tehty Opetushallituksen tilauksesta Vapaa Sivistystyö ry:ssä.

Vapaan sivistystyön tilasto- ja tietopohjan kehittäminen (2011)

Loppuraportin tiivistelmä OKM:n sivulla.

Loppuraportti. 2011. (pdf)

Ennen vuotta 2010 tehtyjä

Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintö; 3:2002

Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia selvitys aikuiskoulutuksen kokonaisuuden toimivuudesta, arvioida aikuisväestölle soveltuvan koulutustarjonnan riittävyyttä ja vastaavuutta työelämän tarpeisiin sekä oppilaitosverkoston tarkoituksenmukaisuutta ja tehdä ehdotukset elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuvan aikuiskoulutuspolitiikan kehittämislinjoista sekä toteuttamisen vaatimista resursseista, rahoituksen suuntaamisesta ja rahoituspohjasta.
>> PAT-mietintö (Pdf-tiedostona)

Selvitys aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamisesta; 2003: 25

Selvitysmies Pentti Arajärvi selvitti aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamista. Kehittämisehdotukset kohdistuvat opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön sekä vähäisesti valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtäviin. Selvitysmies esittää, että tutkintoon johtava koulutus olisi myös aikuisopiskelijalle maksutonta, ja että opintoseteli tulee vakinaistaa aikuisopiskelun rahoitusmuotona.

>> Pdf-tiedostona

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutus- järjestelmässä; 2004:27

Työryhmän tehtävänä on ollut laatia lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa suoritettavien opintojen, aiempien opintojen tai muutoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen periaatteet ja selvittää miten muualla suoritetut opinnot tai hankittu osaaminen voidaan hyväksilukea. Työryhmä ehdottaa, että aikaisemmin hankitun osaamisen selvittämiseksi, arvioimiseksi ja tunnustamiseksi on luotava järjestelmä ja menettelytavat, jotka tarjoavat yksilöille mahdollisuuden aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen riippumatta siitä, miten, milloin tai missä osaaminen on hankittu.

>> Pdf-tiedostona

Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon, laadun ja rahoituksen kehittäminen; 2004:39

>> Pdf-tiedostona

Pehmeä on kovaa

Vapaan sivistystyön ohjauksen uudistaminen ja uusien ohjausmuotojen käyttöönotto vuosina 2005-2008. Opetusministeriö
1.6.2004

>> Pdf-tiedostona

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008-2012

Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12

>>pdf-tiedostona

Kehittämisohjelman toimeenpanosuunnitelma

>>pdf-tiedostona

Tiivistelmä kehittämisohjelmasta

Opetusministeriö asetti 1.2.2008 valmisteluryhmän laatimaan ehdotusta vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaksi vuosille 2008-2012. Työssä tuli hyödyntää Koulutuksen arviointneuvoston laatimia vapaata sivistystyötä koskevia arviointeja sekä toimia yhteistyössä alan valtakunnallisten keskusjärjestöjen kanssa. Valmistelutyö perustuu valtioneuvoston joulukuussa 2007 hyväksymään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan.

Valmisteluryhmä jätti työstään 6.10.2008 väliraportin, josta järjestettiin valtakunnallinen palauteseminaari sekä pyydettiin keskeisten tahojen lausunnot. Loppuraportti sisältää 1) kuvauksen vapaan sivistystyön lainsäädännöstä, rahoituksesta, oppilaitos-rakenteesta, opetustarjonnasta, opiskelijamääristä, opetushenkilökunnasta ja tutkimustoiminnasta sekä vastaavasta toiminnasta Pohjoismaissa ja Euroopassa 2) katsauksen vapaan sivistystyön kannalta merkittävistä toimintaympäristön muutoksista, 3) yhteenvedon vapaan sivistystyön nykytilaa ja vaikuttavuutta koskevien arviointien ja tutkimusten tuloksista, 4) valmisteluryhmän näkemykset vapaan sivistystyön tilasta ja kehittämistarpeista (= kehittämisohjelma) sekä 5) suunnitelman kehittämisohjelman toimeenpanosta kaudella 2009-2012.

Valmisteluryhmä esittää vapaan sivistystyön lainsäädäntöön uudistuksia. Tarkoituksena on uudistaa vapaan sivistystyön tarkoituksen ja tavoitteiden määrittelyä yhteiskunnan muutoksia ja julkisen rahoituksen piiriin kuuluvaa toimintaa vastaavaksi. Tehtävissä korostuvat jatkossa mm. globaali ajattelu ja monikulttuurisuus. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien asemaa vahvistetaan. Lakiin esitetään lisättäväksi myös vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä sekä muuta yhteistyötä koskeva velvoite. Rahoitusjärjestelmän perusta olisi jatkossakin lakisääteinen laskennallinen valtionosuusjärjestelmä. Rahoitusjärjestelmää esitetään uudistettavaksi asteittain perusrahoituksesta sekä laatu- ja kehittämisrahoituksesta muodostuvaksi. Perusrahoituksen määräytymis-perusteita uudistetaan niin, että ne nykyistä paremmin pystyvät ottamaan huomioon vapaan sivistystyön tehtävien moninaisuuden sekä haastavien kohderyhmien erityiskustannukset. Laatu- ja kehittämisrahoituksella tuetaan kasvavien koulutustehtöävien hoitoa sekä koulutuksellisen tasa-arvon totetumista. Rakenteellisen kehittämisen ohjelma esitetään toteutettavaksi vuorovaikutteisena prosessina vuosina 2009-2012. Sen tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytyksiä vastata kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kehittämisohjelman toimeenpano alkaisi vuoden 2010 alusta lähtien ja sen valmistelu käynnistyisi kevään 2009 aikana. Valmisteluryhmä esittää, että HE vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annettaisiin eduskunnalle syysistuntokaudella 2009. Valmisteluryhmä esittää valtion talousarvioon vuodesta 2010 lähtien lisävoimavaroja ehdotetun uuden rahoitusmallin käyttöönoton sekä ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittämisohjelman toimeenpanon tukemiseen.

-------

Vapaasta sivistystyöstä annettu laki on sekä toiminta- että rahoituslaki. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on tällä hetkellä 339: kansansalaisopistoja 206, kansanopistoja 88, kesäyliopistoja 20, liikunnan koulutuskeskuksia (urheiluopistoja) 14 ja opintokeskuksia 11. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuu vuosittain lähes miljoona henkilöä. Vuonna 2008 ilmestyneet tutkimuksen mukaan vaikutukset koetaan hyvin myönteisiksi: opiskelun katsotaan lisäävän hyvinvointia, osaamista, itseluottamusta ja yhteisöllisyyttä. Vapaan sivistystyön rahoitus valtion talousarviossa on yhteensä 181,5 milj. euroa, josta 12,5 milj. euroa on eri tyyppisia avustuksia. Rahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta ja opiskelijamaksuilla on tärkeä rooli kustannusten hoidossa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset saavat vuositasolla noin 2,8 milj. euroa opintoseteliavustuksia, joilla voidaan jättää perimättä tai alentaa mm. työttömien, maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien ja eläkeläisten opintomaksuja.

Kirjaudu sisään |