Lausunto hallituksen esityksestä HE 39/2017

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Ammatillinen koulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista ammatillista peruskoulutusta ja/tai ammatillista lisäkoulutusta järjestää tällä hetkellä 38 kansanopistoa, 11 liikunnan koulutuskeskusta (urheiluopistoa) ja kolme opintokeskusta. Niistä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjistä, joilla on ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, on yhdistys-muotoisia 29, säätiöitä 14, osakeyhtiöitä neljä (4) ja kunta­omisteisia neljä (4).

Ammatillinen koulutus on tärkeä osa näiden vapaan sivistystyön oppilaitosten koulutustoimintaa sekä sivistyksellisesti että niiden toimintatalouden kannalta. Näissä oppilaitoksissa vapaan sivistystyön opetus ja ammatillinen koulutus täydentävät toisiaan. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat näin monialaisia oppimiskeskuksia, joista useilla on valta­kunnallinen koulutustehtävä. Osa koulutuksen järjestäjistä on erikoistunut aikuisten ammatilliseen koulutukseen, osa taas keskittynyt nuorten, vasta peruskoulunsa päättäneiden koulutukseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämällä ammatillisella koulutuksella on erityisiä tehtäviä suomalaisessa yhteiskunnassa: ammattitaidon lisäksi myös mm. ihmisenä kasvaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, aktiivisena ja demokraattisena kansalaisena toimiminen ja terveyden ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Järjestämisluvissa tulisi voida tunnistaa nämä oppilaitoksille ominaiset tehtävät, jotka koskevat arvoperustaa, erilaisia kohderyhmiä ja aikuisten oppimista sekä sisäoppilaitosmuotoisuutta. Näistä järjestämislupaan tulevista muista oikeuksista, velvollisuuksista, ehdoista ja tehtävistä esitetään määrättäväksi lakiesityksen §27. Tämä on perusteltua, kun säädettyä tehtävää käytetään rahoitusperusteena.

Vapaa Sivistystyö ry:n mielestä myös ammatillisella koulutuksella on sellaisia yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka tulisi tunnistaa järjestämisluvassa.

Esitetyn uudistuksen vaikutukset koulutuksen järjestäjän asemaan

Viime hallituskaudella tehdyn toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen valmistelutyön yhteydessä linjattiin opetus- ja kulttuuriministeriössä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaa tullaan järjestäjäverkkoa muodostettaessa arvioimaan kokonaisuutena. Linjaus vahvistettiin myös valtioneuvostossa. Hallituksen esityksen mukaan uusia järjestämislupia ei pääsääntöisesti haettaisi, vaan opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaisi hakemuksetta aiemmin myönnetyt järjestämisluvat esitetyn lain mukaisiksi ammatillisen koulutuksen järjestämisluviksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee tässä prosessissa tarkastella koulutuksen järjestäjän koulutustehtävän tarpeellisuuden lisäksi myös järjestäjän toimintakykyä ja -resursseja.

Vapaa Sivistystyö ry edellyttääkin, että koulutuksen järjestäjän toimintakykyä arvioitaessa tarkastellaan oppilaitoksen ylläpitäjän koulutustoiminnan ja resurssien kokonaisuutta.

Tässä yhteydessä Vapaa Sivistystyö ry kiinnittää valiokunnan huomiota myös lakiesityksen perusteluissa käsiteltyyn koulutuksen järjestäjän oikeushenkilömuotoon. Yksityisoikeudellisina koulutuksen järjestäjinä toimivien vapaan sivistystyön ylläpitäjien tulee voida jatkossakin toimia monialaisina koulutuksen ylläpitäjinä ja järjestäjinä. Esityksen perusteluissa todetaan aivan oikein, että vain ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan perustuva yhtiöittämisvaatimus vaikeuttaisi merkittävästi vapaan sivistystyön järjestämisedellytyksiä.

Vapaa sivistystyö ja ammatilliseen koulutuksen reformin toteuttaminen ja tavoitteet

Strategisen hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen reformissa vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän sekä koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä. Tavoitteena on uudistaa opintopolkuja ja oppimisympäristöjä myös yhteis­työssä kolmannen sektorin, nuorisotyön ja työpajatoiminnan kanssa. Vapaa Sivistystyö ry haluaa tässä yhteydessä korostaa sitä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten lakisääteiset tehtävät, niiden koko maan kattava verkosto ja ammatilliset valmiudet tarjoavat erittäin hyviä ja joustavia mahdollisuuksia vahvistaa ammatillisen koulutuksen reformille asetettuja koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita. Näitä mahdollisuuksia on jo tunnistettu erityisesti maahanmuuttajien opintopolkujen osalta, mutta niitä tulisi Vapaa Sivistystyö ry:n mielestä soveltaa joustavasti myös muiden kohderyhmien tarpeisiin ja alueellisen koulutuksellisen tasa-arvon varmistamiseen.

Vapaan sivistystyön koulutuksissa on jo nyt parannettu erityisesti aikuisopiskelijoiden opiskelu­valmiuksia ja -taitoja ja valmistettu heitä mm. näyttötukintoihin. Hallituksen esityksen perusteluissa korostetaan aivan oikein, että osaamistarpeiden moninaistuminen edellyttää joustavia osaamisen hankkimistapojen ja koulutusten yhdistelyä. Moninaistuvat ja joustavat polut opintoihin ja työelämään koskevat niin aikuisia työuraansa uudelleen suuntaavia kuin nuoria, opintonsa keskeyttäneitä ja työelämästä syrjäytyneitä.

Vapaa Sivistystyö ry:n mielestä vapaan sivistystyön oppilaitosten sosiaalisia- ja oppimisvalmiuksia sekä ammatillista osaamis­perustaa vahvistavat opinnot tulisi huomioida tärkeänä osana reformin tavoitteiden toteuttamista.

Ammatillisen koulutuksen reformia valmisteltaessa sen tavoitteeksi määriteltiin kaksi "neutraliteettia": järjestäjäneutraalius ja ikäneutraalius. Jälkimmäinen on korvattu hallituksen esityksen perusteluissa "nuorten ja aikuisten koulutusten raja-aitojen rikkomisella" - vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat lain mukaan "ikäneutraaleja", nuorten ja aikuisten oppilaitoksia. Niille tärkeää "rajojen rikkomista" on hallituksen esityksessä se, että siinä todetaan (§30), että koulutuksen järjestäjä voi hankkia eli ostaa tutkinnon perusteiden mukaisia valinnaisia tutkinnon osia myös toiselta koulutuksen järjestäjältä tai muulta julkiselta taholta taikka yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä, jotka tarjoavat tarkoituksenmukaisia koulutus- tai muita palveluita. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat juuri tällaisia esityksen tarkoittamia palvelujen tarjoajia. Koulutuksen arviointikeskus totesi jo vuonna 2006 valmistuneessa arvioinnissa, että alueellista koulutustarjontaa voitaisiin merkittävästi vahvistaa, jos vapaan sivistystyön oppi­laitoksia kehitettäisiin seutukunnan (yleissivistäviksi) aikuisten ja nuorten oppimiskeskuksiksi.

Vapaa Sivistystyö ry:n mielestä on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi esityksen mukaisesti hankkia järjestämislupansa mukaisia tutkintojen ja koulutuksen osia ja prosesseja sekä palveluita muilta toimijoilta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä korosti maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja integrointia koskevissa toimenpide-esityksissä vapaan sivistystyön oppilaitosten kasvavaa kotouttaja-tehtävää. Työryhmä esitti myös, että ammatilliset oppilaitokset voivat hankkia (maahanmuuttajalle) tarvittavan opintojen aikaisen kielenopetuksen myös muulta oppilaitokselta, esimerkiksi juuri vapaan sivistystyön oppilaitokselta.

Vapaa Sivistystyö ry näkee, että joustavat opintojärjestelyt ja -polut, eri koulutusuudistuksissa korostuva opitun tunnistaminen ja tunnustaminen sekä hyväksilukeminen, henkilökohtaistaminen ja elinikäisen oppimisen periaatteet ja näihin perustuvat prosessit avaavat vapaan sivistystyön oppilaitoksille kasvavan ja koulutusjärjestelmää täydentävän tehtävän.

Esitetty reformi ja sen säädökset aiheuttavat muutoksia ja tarkennuksia moniin säädöksiin. Lausuntomme lopuksi haluaisimmekin kiinnittää valiokunnan huomiota ensinnäkin vapaan sivistystyön lain x§ yhteistyö­velvoitteeseen, joka osaltaan tukee edellä lausunnossamme esitettyä vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtäväkuvaa.

Haluaisimme myös nostaa pohdittavaksi ja täsmennettäväksi "omaehtoisuuden" -käsitteen eri säädöksissä: omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen määritelmä ja sen piiriin kuuluva koulutus ollaan tässä esityksessä siirtämässä osaksi uudistettavaa ammatillista koulutusta ja sen rahoitusta tavalla joka ei ole vapaan sivistystyön tehtävän ja rahoituksen kannalta ongelmaton. Kotoutumiskoulutuksessa ja kotoutumistoimen­piteissä omaehtoisuus ulotetaan koskemaan niin vapaan sivistystyön lain mukaista omaehtoista koulutusta kuin kaikkea koulutusjärjestelmämme (ja myös oppivelvollisuuslain) mukaista tutkintotavoitteista valtion­osuuskoulutusta. Omaehtoisuus näyttää esityksen mukaan olevan täsmennystä vaativa käsite myös EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta.

Lopuksi kysymme, mitä oikeastaan enää tarkoitetaan "ei-tutkintoon johtavalla koulutuksella". Koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon antaja voi päättää miten eri tavoin hankittu ja osoitettu osaaminen hyväksiluetaan. Tänään emme voi tietää mitä osaamista ja opittua sisällytetään tulevaisuuden tutkintoihin tai niiden osiin. Vuosikymmenen reformissa tulisi Vapaa Sivistystyö ry:n mielestä luopua koulutuksen järjestämisen ja osaamisen hankkimisen tapaan liittyvistä vanhentuneista ja raja-aitoja pystyttävistä käsitteistä, jotka aiheuttavat epätasa-arvoa myös opiskelijoille.

Helsingissä 4.5.2017

Vapaa Sivistystyö ry - Fritt Bildningsarbete rf