VSY

VST 20.5.2016

Kansanedustajien tapaaminen 20.5.2016,

MAAHANMUUTTAJIEN, TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JA PAKOLAISTEN KOULUTUS VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPPILAITOKSISSA

Maahanmuuttajia opiskelee runsaasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa: kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, opintokeskuksissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden kokonaismäärä vapaana sivistystyön oppilaitoksissa oli vuonna 2014 noin 52 000 henkilöä. Lukumäärä jakautui eri koulutusmuodoissa seuraavasti:

3000
vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutus; sisältää maahanmuuttajien nuorisotakuukoulutuksen 950 opiskelijaa
17000
vapaan sivistystyön yleinen koulutus (opetusryhmissä sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia)
47000
vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus yhteensä

3000
työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus
1000
maahanmuuttajakoulutus tilauskoulutuksena
380
ammatillinen koulutus; sisältää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen 180 opiskelijaa
700
perusopetus, perusopetuksen alkuvaiheen ja valmistava opetus sekä lisäopetus; sisältää aikuisten perusopetuksen 500 opiskelijaa
50
lukiokoulutus ja maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus
5130
työvoimapoliittinen ja tutkintotavoitteinen koulutus yhteensä

Vuoden 2014 jälkeen maahanmuuttajaopiskelijoiden määrän arvioidaan edelleen kasvaneen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Turvapaikanhakijoiden koulutusta on järjestetty yhteistyössä järjestöjen ja vastaanottokeskusten kanssa, mutta tietoja volyymeistä ei vielä ole. Vuoden 2015 syyskaudella aloitettiin kansanopistoissa uudelleen alaikäisten turvapaikanhakijoiden Nutukka-koulutus:

500
16-17-vuotiaiden, ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden kansanopistokoulutus

Maahanmuuttajaopiskelijoista noin 60 prosenttia oli naisia ja noin 40 prosenttia miehiä. Nutukka-ohjelman opiskelijoista valtaosa on poikia.

Pääosa koulutuksesta oli kielikoulutusta. Lisäksi järjestettiin yleissivistävää koulutusta sekä oppimisvalmiuksia parantavaa koulutusta. Muita koulutusaineita olivat sosiaali- ja terveysala, luonnontieteet, viestintä ja kädentaidot.

Kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä omaehtoisia opintoja suorittaa vapaan sivistystyön koulutuksessa lähes 4 000 henkilöä, joka on osa vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen 30 000 opiskelijasta. Erityisesti tämän koulutuksen rahoitus on tällä hetkellä ongelmallinen, koska maahanmuuttajaopiskelijat eivät pysty maksamaan valtionosuuden ulkopuolelle jäävää osuutta opintojen kustannuksista. Tähän tarkoitukseen käytetään nyt mm. opintoseteliavustuksia. Opintoseteliavustukset ovat kuitenkin harkinnanvaraisia valtionavustuksia, ja seteleillä on tarkoitus tukea myös työttömien, oppimisvaikeuksista kärsivien ja senioreiden opiskelua vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama rakenne- ja rahoitustyöryhmä kiinnitti asiaan huomiota loppuraportissaan vuonna 2014. Työryhmä esitti opiskelijoiden maksuosuuden kattamista valtionosuudella. Kyse on noin 5 miljoonan euron summasta vuositasolla.

Vapaa Sivistystyö ry on esittänyt, että maahanmuuttajien vapaan sivistystyön oppilaitosten omaehtoiseen kotoutumiskoulutukseen osoitetaan erikseen 5 miljoonan euron valtionrahoitus. Valtiontuella katetaan niiden kustannusten osuus, joka muussa vapaan sivistystyön koulutuksessa katetaan opiskelijamaksuilla ja muulla ylläpitäjän rahoituksella.

Vapaa sivistystyö ry pitää lisäksi tärkeänä, että maahanmuuttajille kohdennettavassa tiedotuksessa ja ohjauksessa esitellään vapaan sivistystyön tarjoamia koulutuspalveluja mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti, koska vapaa sivistystyö on erinomainen maahanmuuttajien kotoutumis- ja muun koulutuksen järjestäjä.

VAPAA SIVISTYSTYÖ JA AMMATTILISEN KOULUTUKSEN REFORMI

Valtioneuvosto on päättänyt toteuttaa ison ammatillisen koulutuksen reformin, jossa yhdistetään nuorisoasteen ja aikuisten ammatillinen koulutus, oppiminen osoitetaan näyttötutkinnoin ja rahoitus uudistetaan tulosperusteiseksi.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat antaa merkittävän panoksen uudistettuun ammatilliseen koulutukseen. Oppilaitoksilla on hyvä valmius antaa yleissivistävää ja valmentavaa koulutusta osana ikäneutraalia, näyttötutkintopohjaista ammatillista koulutusta. Oppilaitoskenttä kattaa koko maan ja oppilaitoksissa on pätevä henkilöstö ja hyvät toimintatilat. Tämä resurssi kannattaisi hyödyntää maksimaalisesti uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa.

AIKUISKOULUTUS POIS MARGINAALISTA

Kaikissa asiakirjoissa ja suuntaviivoissa korostetaan, että Suomen halutaan olevan koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa maailmassa. Tämän tärkeän tavoitteen saavuttaminen ei onnistu vain kehittämällä perus-, toisen ja korkea-asteen koulutusta, vaan siinä tarvitaan mukana myös systemaattista ja laadukasta aikuiskoulutusta. Viime aikoina aikuiskoulutus on jäänyt kuitenkin marginaaliin eikä se ole valtakunnallisen kehittämistyön kohteena.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lakkauttanut aikuiskoulutuksen yksikön sekä kumonnut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa koskevat pykälät yliopisto- ja ammattikorkeakoululaista sekä kehittämissuunnitelmaa koskevan asetuksen. Aikuiskoulutusta ei linjata erikseen enää missään ministeriön yksilössä eikä kehittämissuunnitelmassa. Tämänkin puhuu sen puolesta, että nyt tarvitaan selkeää linjausta aikuiskoulutuksen tulevaisuudesta.

Aikuiskoulutusta kehitti parlamentaarinen aikuiskoulutuskomitea vuosina 2001-2002. Se antoi selkeät suuntaviivat 2000-luvun alkuvuosien aikuiskoulutuksen ja myös vapaan sivistystyön kehittämiselle. Se toimi tärkeänä linjaavana asiakirjana myös ministeriön aikuiskoulutusyksilölle sekä tiede- ja ammatillisen koulutuksen osastolle.

Vapaa Sivistystyö ry esittää, että asetetaan parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä kartoittamaan aikuiskoulutuksen tämän hetken tilanne ja tulevaisuuden kehittämistarpeet sekä laatimaan aikuiskoulutuksen kehittämisohjelman. Työn organisointimuoto ei ole olennainen, vaan se, että on jokin taho tai elin, joka linjaa aikuiskoulutusta yli puolue- ja intressirajojen ja jossa ovat mukana olennaiset asiantuntijatahot.

KORKEAKOULUJEN KOLMANNEN LUKUKAUDEN TOTEUTTAMINEN

Kesäyliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyötä tulee kehittää nykyistä laajemmaksi ja syvemmäksi. Kesäyliopistoilla on täydet valmiudet osallistua korkeakoulujen kolmannen lukukauden toteuttamiseen. Yhteistyön avulla on mahdollista säilyttää avoin korkeakouluopetus sekä alueellisena että paikallisena lähipalveluna. Kesäyliopistoilla voisi olla myös oma tehtävänsä kandidaattiopintojen järjestämisessä. Nämä tehtävät vastaisivat myös hallitusohjelman tavoitteisiin korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikojen nopeuttamiseksi ja heidän pääsemisekseen nopeammin kiinni työelämään.

Helsingissä 20.5.2016

Vapaa Sivistystyö ry

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO