VSY

VST 18.5.2015

Aloite koulutuksen arviointikeskukselle

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus

Vapaa sivistystyö tänään

Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on yhteensä 313 koostuen kansalaisopistoista, kansanopistoista, kesäyliopistoista, opintokeskuksista ja liikunnan koulutuskeskuksista.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämä opetus koostuu monipuolisesta koulutustarjonnasta. Ydintarjonnan muodostaa tutkintoon johtamaton vapaatavoitteinen opetus, jonka laajuus on noin 2,9 miljoonaa tuntia. Muuta tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta on ammatillinen lisäkoulutus, avoin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus, työvoimapoliittinen koulutus, työnantajan tilaama koulutus sekä muu koulutus.

Yleissivistävä koulutus koostuu perusopetuksesta, perusopetuksen lisäopetuksesta sekä lukiokoulutuksesta. Tätä koulutusta ovat tarjonneet kansanopistot.
Ammatillinen koulutus koostuu ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Peruskoulutus on toisen asteen perustutkintoihin johtavaa koulutusta ja lisäkoulutus aikuisille suunnattua ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Oppilaitosmuotoista ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset.

Vapaa sivistystyö on työelämässä toimiville aikuisille joustava väylä päivittää työelämätaitojaan. Tuhannet aikuiset käyttävät vapaan sivistystyön ammatillis-sivistävää tarjontaa omaehtoisen osaamisensa parantamiseksi.

Taiteen perusopetus lapsille, nuorille ja aikuisille on osa vapaan sivistystyön koulutustarjontaa. Kunta päättää, miten ja missä muodossa se taiteen perusopetuksen järjestää. Useissa tapauksissa koulutuksen järjestää kansalaisopisto.

Maahanmuuttajakoulutus on lisääntynyt vapaan sivistystyön oppilaitoksissa koko ajan. Vuonna 2012 opiskelijoita oli vähintään 21 000 henkilöä. Maahanmuuttajia on vapaatavoitteisen koulutuksen lisäksi myös perusopetuksessa, perusopetuksen lisäopetuksessa, työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja tilauskoulutuksessa. Koulutusta tarjoavat kaikki vapaan sivistystyön työmuodot, mutta suurimmat osallistujamäärät ovat kansalais- ja kansanopistoissa.

Nuorisotakuukoulutus on käynnistynyt vuodesta 2013 osana valtioneuvoston päättämään nuorisotakuuta. Kansalais- ja kansanopistot ovat saaneet koulutusta varten erillisen määrärahan vuosina 2013 ja 2014. Koulutusta on toteuttanut yli 30 oppilaitosta.

Opintosetelikoulutusta on voitu toteuttaa vuodesta 2007 lähtien erillisten avustusten turvin. Opintoseteliavustusten turvin on järjestetty koulutusta senioreille ja ikääntyneille, maahanmuuttajille, työttömille sekä oppimisvaikeuksia kokeville ja opintonsa keskeyttäneille. Avustusta on saanut vuosittain noin 80 000 oppijaa.

Vapaan sivistystyön arvo ja merkitys

Vapaan sivistystyön merkitystä ja vaikuttavuutta on tutkittu jonkin verran kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimusten mukaan vapaan sivistystyön opinnot parantavat ihmisten osaamista ja osallisuutta lapsista senioreihin formaalin koulujärjestelmän rinnalla.

Esimerkiksi Jyri Mannisen ja Saara Luukanteleen tutkimuksen (2008) mukaan vapaan sivistystyön opinnot parantavat opiskeluhalukkuutta, osaamista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä aktiivista kansalaisuutta. Opinnot lisäävät myös yhteisöön kuulumisen tunnetta ja sosiaalista vuorovaikutusta. Itsevarmuus ja itseluottamus lisääntyvät ja elämänlaatu paranevat opintojen myötä. Vapaan sivistystyön opinnot vaikuttavat näin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnallisella tasolla.

Kansainvälisen BeLL-tutkimuksen (2014) mukaan jopa 87 prosenttia vastaajista koki omaehtoisten opintojen lisäävän opiskelumotivaatiota ja hyvinvointia sekä parantavan elämänlaatua. Mitä alhaisempi on opiskelijan peruskoulutus, sitä enemmän hän hyötyy omaehtoisista opinnoista. Opiskelun positiiviset vaikutukset heijastuvat myös koteihin ja työpaikoille.

Tehdyt arvioinnit

Vapaan sivistystyön piiristä on tehty seuraavat kansalliset arvioinnit viime vuosina:
. Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 16/2006.
. Vapaan sivistystyön vaikuttavuus ja suuntaviivaopinnot. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 25/2007.
. Vapaan sivistystyön opetushenkilöstön kelpoisuus, osaaminen ja työolot. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 42/2009.
. Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi. Osaraportti 1: laatu- ja kehittämisavustukset ja ylläpitämisluvat. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 58/2012.
. Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi. Osaraportti 2: rakenteen muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointiselvitysten toteutuminen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 60/2012.

Arvioinnin tarve ja tavoite

Vapaa sivistystyö on voimakkaassa muutoksessa muun koulutuksen tapaan. Kansalaisten ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet muuttuvat, kansalaiset vaativat entistä laadukkaampaa koulutusta. Lisäksi kysyntää on enemmän kuin mihin oppilaitosten resurssit riittävät. Vapaan sivistystyön valtionosuudet, valtionavustukset ja kuntatuet ovat supistuneet viime vuosina ja supistuvat jo tehdyillä päätöksillä myös tulevina vuosina.

Valtiovalta on osoittanut vapaalle sivistystyölle toiveita erityisessä koulutuksen tarpeessa olevien kouluttamiseksi. Teemoina ovat olleet mm. aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen, maahanmuuttajakoulutus ja nuorisotakuukoulutus. Koulutus on toteutettu valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksella (mm. opintoseteliavustukset ja erillisavustukset). Koulutusta ja hanketoimintaa on tehty näistä aihepiireistä myös ESR-rahoituksella.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.

Lain mukaan vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Laki vapaasta sivistystyöstä muuttuu lähinnä valtionosuussäädösten osalta 1.1.2016. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusta uudistetaan mm. kiintiöimällä opintosuoritemäärät eräiden työmuotojen osalta, muuttamalla valtionosuuksien porrastuksia, lopettamalla erityinen opintokerhorahoitus ja vähentämällä valtionavustusrahoitusta. Mahdolliset rakenteelliset muutokset tultaneen tekemään ylläpitäjälähtöisesti.

Tällaisessa voimakkaassa murrostilanteessa olisi erittäin tärkeää, että vapaa sivistystyö on mukana seuraavassa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointisuunnitelmassa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskusten periaate tehdä kehittävää ja osallistavaa arviointia auttaisi vapaata sivistystyötä ja sen yli 300 oppilaitosta kehittämään edelleen toimintaansa merkittävänä koulutusväylänä aikuisille, nuorille ja lapsille.

Arviointikohde

Vapaa sivistystyö on yhteiskunnallinen toimija, joka vastaa ajassa oleviin haasteisiin. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen on ollut ja on jatkossakin yksi keskeinen tehtävä. Tämä tarkoittaa sosiaalista tasa-arvoa niin, että työttömillä, syrjäytymisuhan alaisilla, maahanmuuttajilla, vammaisilla, mielenterveyskuntoutujilla, ikääntyneillä ja varattomilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua vapaan sivistystyön koulutuksiin. Vapaan sivistystyön osalta tasa-arvo tarkoittaa myös alueellista tasa-arvoa eli että koulutus on lähellä kaikkia suomalaisia asuinpaikasta riippumatta.

Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon näkökulmaan liittyy pyrkimys toteuttaa koulutusta erityistä tukea tarvitseville niin paljon kuin oppilaitoksilla on mahdollisuuksia. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat toteuttaneet laajaa maahanmuuttajien kieli-, kulttuuri- ja kotouttamiskoulutusta. Maahanmuuton lisääntyessä tämän koulutuksen määrä tullee entisestään lisääntymään tulevina vuosina. Nuorisotakuukoulutuksella on pureuduttu alhaisen pohjakoulutuksen varassa olevien nuorten kouluttamiseen jatko-opintoja tai työelämää varten. Opintonsa keskeyttäneet, oppimisvaikeuksia kokevat, työttömät ja ikääntyneet ovat olleet niin ikään koulutuksen kohteena.

Tasa-arvon koulutukselliseen toteutumiseen tähtäävää koulutusta suunnataan monipuolisesti myös aikuisväestöön. Nuorten aikuisten suuntautumiskoulutus korkeakouluopintoihin purkaa korkeakoulujen hakijajonoja ja vauhdittaa opintojen suorittamista suunnitelluissa aikatauluissa. Työelämässä toimivat erityisesti matalan koulutustason omaavat aikuiset tarvitsevat joustavia mahdollisuuksia suorittaa osaamistaan parantavia opintoja. Tämä korostuu etenkin tulevaisuudessa, jossa ammatillinen koulutus rajautuu tutkintoihin ja niiden osien suorittamiseen.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on halua jatkaa koulutukselliseen tasa-arvoon tähtäävää koulutusta ja erityistä huomiota ja tukea tarvitsevien ryhmien kouluttamista myös tulevaisuudessa. Tätä työtä varten tarvitaan laadukasta arviointitietoa.

Arviointi tulisi kohdistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa edistävän koulutuksen sisältöön, laajuuteen ja vaikuttavuuteen. Arvioinnin kohteena voisivat olla koulutuskokonaisuudet tai koulutuksen osat, koulutuksen hyödynnettävyys jatko-opiskelun ja/tai työelämän kannalta sekä koulutuksen käytännön toteuttaminen. Näkökulmana voisi olla sekä opiskelijan että yhteiskunnan toiveet ja tarpeet. Arviointitiedon tarvetta korostaa se, että erityisopiskelijoita ei ole koskaan arvioitu kansallisen arviointitoiminnan kautta.

Yhteiskunnallista tasa-arvon lisäävä koulutus on haasteellista. Osallistujien opiskeluvalmiudet eivät ole parhaat mahdolliset. Kulttuuriset ja kielelliset kysymykset tuovat omat haasteensa. Kaikki se tieto, joka auttaa tämän haasteellisen mutta tärkeän koulutuksen jatkokehittämisessä, on arvokasta oppilaitoksille, oppilaitosmuotoliitoille sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle. Arviointitietoa tarvitaan myös yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa päättäjien kanssa, koska hallitukselta tai eduskunnalta saattaa tulla jatkossakin toiveita ja tarpeita vapaalle sivistystyölle tämän koulutuksen suhteen. Toiveet voivat myös lisääntyä tulevina vuosina.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista on saatavissa hyvä tietopohja koulutuksen määrästä ja sisällöstä arvioinnin pohjaksi. Koulutusta on myös toteutettu riittävän pitkän aikaa ja laajasti, jotta arviointi on perusteltua ja se voidaan tehdä luotettavasti. Oppilaitokset ja oppilaitosmuotoliitot ovat halukkaita olemaan mukana tässä arviointityössä, koska arvioinnin tulokset auttavat koulutuksen edelleen kehittämisessä niin sisällöllisesti kuin pedagogisesti ja metodologisesti.

Arviointi on toteutettavissa täysimääräisesti kohteen rajallisuuden ja koottavissa olevan arviointiaineiston perusteella. Arviointikohteen relevanttiuden vuoksi arviointi tulee tuottamaan sellaista tietoa, jolla on käyttöarvoa yhteiskunnallista tasa-arvoa edistävän koulutuksen jatkokehittämisessä. Arvioinnin tuloksia voivat hyödyntää niin oppilaitokset, valtakunnalliset alan järjestöt, viranomaiset kuin poliittiset päättäjät.

Edellä olevaan viitaten Vapaa Sivistystyö ry esittää, että Kansallinen koulutuksen arviointineuvosto ottaa seuraavaan arviointiohjelmaan 2016-2019 vapaata sivistystyötä koskevan arviointiteeman: Vapaa sivistystyö koulutuksellisen tasa-arvon toteuttajana.

Helsingissä 12.5.2015
Vapaa Sivistystyö ry
Hallitus

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO