VSY

VST 7.11.2014

Laki lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun ja vapaasta sivistyöstä annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4§:n muuttamisesta (OKM 57/010/2014)

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tiivistys lausunnosta

Vapaasta sivistystyöstä annetun lakiesityksen 4§:n 2 momentin mukaan ylläpitämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Lisäyksenä voimassa olevaan lakiin on maininta, että taloudellisia edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon hakijan toiminta kokonaisuudessaan. Yhdistys pitää tätä tärkeänä lisäyksenä. Monen vapaan sivistystyön oppilaitoksen toiminta muodostuu useamman koulutustehtävän hoitamisesta nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa. Tämä kokonaisuus pitää ottaa huomioon ylläpitämislupaa harkittaessa.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitolupaharkinnassa otettaisiin huomioon oppilaitosten arvo- tai aatetausta tai muu koulutustehtävän tuoma erityisyys sekä syrjäytymistä ehkäisevä työ. Yhdistys pitää tätä perustelukirjausta erittäin kannatettavana.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lakiesityksen mukaan peruuttaa ylläpitämisluvan ylläpitäjää kuultuaan. Yhdistys haluaa kiinnittää tähän seikkaan huomiota siihen, että esitys antaa ministeriölle suuren harkintavallan luvan peruuttamisen suhteen.

Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön harkintavalta järjestämisluvissa on lakiesitysten mukaan vielä suurempi. Yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että lakiesityksissä annetaan ministeriölle, joka on päällikkövirasto, erittäin suuri harkintavalta järjestämislupa-asioissa.

Vapaata sivistystyötä koskevan lakiesityksen mukaan kunta tai kuntayhtymä voi yhdistää vapaan sivistystyön oppilaitoksen muuhun ylläpitämäänsä oppilaitokseen. Momentilla tulee olemaan merkitystä vapaan sivistystyön tulevaan, kunta- ja kuntayhtymäomisteiseen oppilaitosverkostoon.

Yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että vapaan sivistystyö, lukiokoulutus sekä ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus ovat monille suomalaisille lähipalvelu. Tämä ulottuvuus on tärkeää säilyttää, jotta koulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo säilytetään, vaikka taloudellisesti tiukkoina aikoina järjestäjäverkkoa katsotaankin tarpeelliseksi koota.

Lakiesitysten yleisperusteluissa todetaan, että alueellisesti vahvan koulutuksen järjestäjärakenteen muodostaminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriöltä nykyistä velvoittavampaa ja läpinäkyvämpää koulutuksen järjestäjiin kohdistuvaa ohjausta. Yhdistys haluaa kiinnittää huomiota siihen, että vapaa sivistystyö on ollut hyvin autonominen koulutuksen kenttä. Tämä vapaus on tärkeää säilyttää jatkossakin.

LAUSUNTO


Hallitus ehdottaa muutettavaksi lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä. Koulutuksen järjestämisluvista ja oppilaitoksen ylläpitämisluvista päättäisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriö. Lakien tultua voimaan, vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyisi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaiset ylläpitämisluvat säilyisivät ehdotetun lain mukaisina lupina, mutta ylläpitäjien taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen tutkittaisiin viran puolesta.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lakiesityksen 4§:n 2 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Lisäyksenä voimassa olevaan lakiin on maininta, että taloudellisia edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon hakijan toiminta kokonaisuudessaan.

Yhdistys pitää tätä tärkeänä lisäyksenä. Monen vapaan sivistystyön oppilaitoksen toiminta muodostuu useamman koulutustehtävän hoitamisesta nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa. Tämä kokonaisuus pitää ottaa huomioon ylläpitämislupaa harkittaessa, koska se vaikuttaa ylläpitäjän taloudellisiin edellytyksiin toteuttaa laadukasta vapaan sivistystyön opetusta.

Lakiesityksen mukaan muutoksista vapaan sivistystyön ylläpitämislupaan päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitolupaharkinnassa otettaisiin huomioon järjestäjän koko toiminta, mukaan lukien oppilaitoksen mahdollinen tutkintoon johtava koulutus. Lisäksi lupaharkinnassa otetaan huomioon oppilaitosten arvo- tai aatetausta tai muu koulutustehtävän tuoma erityisyys sekä syrjäytymistä ehkäisevä työ. Yhdistys pitää tätä perustelukirjausta erittäin kannatettavana.
 
Vapaan sivistystyön ylläpitämislupa voidaan peruuttaa ylläpitäjän hakemuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos ylläpitämisluvan
myöntämisen edellytykset eivät enää täyty taikka jos sivistystarpeen pysyvät muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät tai koulutus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Lakiesitys lähtee perusteluineen ylläpitämislupien peruuttamisen osalta siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriöllä on suuri harkintavalta luvan peruuttamisen suhteen. Yhdistys haluaa kiinnittää tähän seikkaan huomiota.

Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön harkintavalta järjestämisluvissa on lakiesitysten mukaan vielä suurempi. Ministeriö voi ilman hakemustakin muuttaa järjestämisluvassa määrättyä koulutustehtävää ja peruuttaa koulutuksen järjestämisluvan. Yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että lakiesityksissä annetaan ministeriölle, joka on päällikkövirasto, erittäin suuri harkintavalta järjestämislupa-asioissa.

Vapaata sivistystyötä koskevan lakiesityksen mukaan kunta tai kuntayhtymä voi yhdistää vapaan sivistystyön oppilaitoksen muuhun ylläpitämäänsä oppilaitokseen. Tämä momentti koskee useimpia kansalaisopistoja sekä eräitä muita vapaan sivistystyön kunta- tai kuntayhtymäomisteisia oppilaitoksia. Momentilla tulee olemaan merkitystä vapaan sivistystyön tulevaan, kunta- ja kuntayhtymäomisteiseen oppilaitosverkostoon.

Esitysten yleisissä perusteluissa olevien tavoitteiden osalta todetaan, että nykyinen lukio-, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäkenttä on hajautunut liiaksi, jotta se kykenisi vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään jatkossa nykyistä parempaa reagointikykyä ja erikoistumista, jotta muutokseen voidaan menestyksellisesti vastata. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen kohdentamiseen.

Hallitus aikoo vastata asetettuihin tavoitteisiin kokoamalla järjestäjäkenttää lukio-, ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Nykyistä vahvemmat järjestäjät voivat käyttää resurssinsa tehokkaammin koulutukseen ja koulutuksen tuloksellisuuteen.

Yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että vapaan sivistystyö, lukiokoulutus sekä ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus ovat monille suomalaisille tärkeä lähipalvelu. Tämä ulottuvuus on tärkeää säilyttää, jotta koulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo säilytetään, vaikka taloudellisesti tiukkoina aikoina järjestäjäverkkoa katsotaankin tarpeelliseksi koota. Yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että lakiesitysten perusteluissa korostetaan alueellisen yhteistyön lisäämisen tarvetta. Yhdistys puoltaa tätä tavoitetta. Yhteistyön avulla on mahdollista säilyttää monin paikoin lukio- ja ammatillinen koulutus sekä vapaan sivistystyön koulutus alueellisena ja paikallisena lähipalveluna.

Lakiesitysten yleisperusteluissa todetaan, että alueellisesti vahvan koulutuksen järjestäjärakenteen muodostaminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriöltä nykyistä velvoittavampaa ja läpinäkyvämpää koulutuksen järjestäjiin kohdistuvaa ohjausta. Yhdistys haluaa kiinnittää huomiota siihen, että vapaa sivistystyö on ollut hyvin autonominen koulutuksen kenttä, jossa toimijat ovat voineet painottaa ja kehittää koulutusta oppijoiden ja jäsenyhteisöjen sekä toimialueen toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Tämä vapaus on tuottanut laadukasta koulutusta, mistä on osoituksena mm. se, että noin miljoona suomalaista opiskelee vuosittain vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Tämä vapaus on tärkeää säilyttää jatkossakin.

Helsingissä 4. päivänä marraskuuta 2014

Vapaa Sivistystyö ry
Hallitus

psta
Aaro Harju
puheenjohtaja

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO