VSY

VST 30.9.2014

Lausunto talousarvioesityksestä 2015 sivistysvaliokunnalle

Asia: HE 131/2014 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015
Aihe: Talousarvioesityksen vaikutus vapaan sivistystyön toimintamahdollisuuksiin

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Koulutuksen kysyntä ja valtion budjettirahoitus

Vapaa sivistystyö koostuu viidestä oppilaitosmuodosta: kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Oppilaitoksia on yh-teensä yli 300, ja niissä opiskelee vuosittain noin miljoona suomalaista.

Valtio tukee ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan oppilaitoksia valtionosuuksin ja valtionavustuksin 156 490 000 eurolla vuodessa. Tässä on vähennystä tämän vuoden talousarviomäärärahaan 8 328 000 euroa eli 5,0 prosenttia. Valtioneuvosto on päättänyt lähes samansuuruisesta leikkauksesta vuodelle 2017. Lisäksi kunnat ovat vähentämässä tukeaan kansalaisopistoille ja kesäyliopistoille.

Valtion tuen leikkaukset ovat ajaneet ja ajavat monet oppilaitokset suuriin vaikeuksiin. Jo nyt esimerkiksi kansanopistoissa käydään yt-neuvotteluja ja mietitään kiinteistöjen myymistä. Tämä kuvaa konkreettisesti oppilaitosten taloudellista ahdinkoa. Kaikki oppilaitokset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa supistuvien julkisten tukien vuoksi, ja sopeuttamistoimet lisääntyvät tulevina vuosina. Henkilöstöä ei pystytä palkkaamaan eläköityvien tai muuten työstä pois lähtevien työntekijöiden tilalle.

Koulutuksen samanaikainen suuri kysyntä edellyttäisi valtion tuen kasvattamista. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tuottavat 11-76 prosenttia enemmän koulutusta kuin mihin valtio ohjaa tukea.

Valtiontuen leikkaus vaarantaa opinnollisen tasa-arvon

Oppilaitokset rahoittavat merkittävän osan koulutustarjonnasta kurssimaksuilla. Valtion ja kuntien tuen supistuessa kurssimaksuja joudutaan nostamaan. Tämä on huono asia elinikäisen oppimisen ja opinnollisen tasa-arvon kannalta. Ne, jotka kipeimmin tarvitsisivat vapaan sivistystyön opintoja, jäävät koulutuksen ulkopuolelle.

Rahoituksen supistuminen heikentää myös koulutuksen alueellista tasa-arvoa. Kurssitarjontaa joudutaan supistamaan ja koulutuspisteitä vähentämään. Haja-asutusalueilla koulutus etääntyy kauas opiskelijoista, mikä pudottaa haja-asutusalueiden asukkaita, erityisesti vähävaraisia ja autottomia, pois koulutuksen piiristä.

Valtion myöntämillä opintoseteleillä on voitu tilannetta jonkin verran korjata nuorten, maahanmuuttajien, työttömien ja eläkeläisten osalta. Nämäkin valtionavustukset ovat supistusten kohteena, joten opintoseteleiden oppimisen saatavuutta tasaava vaikutus heikkenee.

Maahanmuuttajien koulutuksen rahoitus kestävälle pohjalle

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat merkittäviä maahanmuuttajien kotoutumis-, kieli- ja kulttuurikoulutuksen järjestäjiä. Ongelmana on, että maahanmuuttajat eivät pysty maksamaan muiden opiskelijoiden tapaan opintomaksuja, joita oppilaitokset joutuvat perimään. Opiskelijoiden omarahoitusosuus on katettu opintoseteliavustuksilla ja muilta opiskelijoilta perittävillä opintomaksuilla. Talousarvioesityksen mukaan opintoseteliavustukset pitää suunnata nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa paranta-vaan koulutukseen.

Tämä on kestämätön ratkaisu pitkällä aikavälillä. Siksi valtionosuuden lisäksi on tarpeen järjestää muuta valtionrahoitusta turvaamaan kansallisesti tärkeän maahanmuuttajakoulutuksen laadukas järjestäminen opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimesta.

Nuorisotakuun opintoseteliavustukset tulisi voida kohdentaa myös muille koulutustukea tarvitseville nuorille. Tämä edellyttää määrärahan nostamista yhdellä miljoo-nalla eurolla.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset nuorten koulutustakuun järjestäjinä

Koulu- ja työelämäpudokkuus tulevat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Opinto- tai työpolun ulkopuolelle jääneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään jatka opiskelua. Mitä kauemmin nuori on sivussa koulutuksesta, sitä epätodennäköisempää jatkaminen on. Kouluttautuminen korreloi vahvasti työpaikan saantiin ja työelämässä pysymiseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansanopistot ja kansalaisopistot ovat saaneet nuorisotakuun toteuttamiseen yhteensä 2 miljoonan euron erillisen määrärahan vuosittain. Valtion talousarviossa on nuorisotakuun toimeenpanoon 60 miljoonaa euroa vuosittain nykyisen hallitusohjelman ajan. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaa rahoitetaan vuosina 2014-2016 vuosittain 52 miljoonalla eurolla.
Vapaan sivistystyön oppilaitosten osaamista ja oppimisympäristöjä olisi järkevää hyödyntää nykyistä enemmän nuorisotakuukoulutuksen järjestämisessä.

Vapaan sivistystyön koulutuksen vaikuttavuus

Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten (mm. BeLL ja PIAAC) mukaan vapaa sivistystyön koulutusmuodoilla on merkittävä rooli ihmisten osaamistason nostamisessa, opiskelumotivaation lisäämisessä, tietotaidon päivittämisessä sekä osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Vapaan sivistystyön arvo ei ole vain opintosuorituksissa vaan laajemmassa sivistystyössä sekä elinikäisen oppimisen ja aktiivisen ja demokraattisen kansalaisuuden mahdollistamisessa. Nämä ovat olleet suuria suomalaisia ja pohjoismaisia vahvuuksia menneinä vuosikymmeniä, ja niin niiden tulee olla myös tulevaisuudessa.

Koulutuksen merkittävyyden vuoksi valtion on järkevää ja tärkeää tukea vapaata sivistystyötä vähintään nykyisillä määrärahoilla myös tulevina vuosina.

Helsingissä 24. päivänä syyskuuta 2014

Vapaa Sivistystyö ry
Hallitus

psta
Aaro Harju
puheenjohtaja
Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO