VSY

VST 22.9.2014

Kansanedustajatapaaminen 19.9.2014

Vapaa sivistystyö koostuu Suomessa viidestä oppilaitosmuodosta: kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Oppilaitoksia on yhteensä yli 300, ja niissä opiskelee vuosittain noin miljoona suomalaista.

Valtio tukee valtionosuuksien ja valtionavustusten muodossa oppilaitoksia noin 156 miljoonalla eurolla vuodessa valtion ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan. Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaresursseja on leikattu viime vuosina. Ensi vuonna toteutetaan uusi 5,0 prosentin leikkaus. Valtioneuvosto on päättänyt lähes samansuuruisesta leikkauksesta vuodelle 2017. Kunnat ovat myös vähentämässä tukeaan kansalaisopistoille ja kesäyliopistoille. Koulutuksen samanaikainen suuri kysyntä edellyttäisi päinvastoin valtion tuen kasvattamista. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tuottavat 11-76 prosenttia enemmän koulutusta kuin mihin valtio ohjaa tukea.

Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten (mm. BeLL ja PIAAC) mukaan vapaa sivistystyön koulutusmuodoilla on merkittävä rooli ihmisten osaamistason nostamisessa, opiskelumotivaation lisäämisessä, tietotaidon päivittämisessä sekä osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Vapaan sivistystyön arvo ei ole vain opintosuorituksissa vaan laajemmassa sivistystyössä sekä elinikäisen oppimisen ja aktiivisen ja demokraattisen kansalaisuuden mahdollistamisessa. Nämä ovat olleet suuria suomalaisia ja pohjoismaisia vahvuuksia menneinä vuosikymmeniä, ja niin niiden tulee olla myös tulevaisuudessa.

Toimenpide-ehdotukset

1. Vapaan sivistystyön lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää tulee uudistaa työryhmän esittämällä tavalla.

2. Vapaan sivistystyön rahoitus tulee varmistaa ja valtionosuuden vuosittaiset indeksikorotukset säilyttää.

3. Nuorisotakuun toteuttamisessa vapaan sivistystyön osaamista pitää hyödyntää nykyistä paremmin.

4. Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus tulee järjestää kestävälle pohjalle.

5. Kansanopistojen asema toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjänä tulee turvata.

Rakenne- ja rahoitusuudistus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on toiminut tämän vuoden ja jättää loppuraporttinsa 15.12. Työryhmän työ on edennyt suunnitelmien mukaan. Hallituksen esitys valmistuu opetus- ja kulttuuriministeriössä 22.9. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 2.12.

Työryhmä ehdottaa keskeisimpinä esityksinään seuraavaa. Rahoituksen ennakoitavuutta parannetaan kiintiöittämällä valtionosuuteen oikeuttajien tuntien ja opintoviikkojen määrä pääosassa oppilaitosmuotoja. Näin estetään oppilaitosten ajautuminen rahoituksellisesti kestämättömään tilanteeseen pitkällä aikavälillä. Valtionosuuksien porrastukset uudistetaan ja etäopetuksen säädöksiä täsmennetään. Opintokerhot erillisenä työmuotoja jäävät historiaan. Valtionosuus ja valtionavustuslajit tulevat säilymään nykyisinä myös uudessa lainsäädännössä, mutta valtionavustusten rahallinen osuus tulee supistumaan. Kuntauudistus ja valtiontuen leikkaukset varmistavat sen, että valtioneuvoston edellyttämä rakenneuudistus eli oppilaitosten ylläpitäjien lukumäärä tulee vähenemään.

Valtiontuen leikkaus vaarantaa opinnollisen tasa-arvon

Oppilaitokset rahoittavat merkittävän osan koulutustarjonnasta kurssimaksuilla. Valtion ja kuntien tuen supistuessa kurssimaksuja joudutaan nostamaan. Tämä on huono asia elinikäisen oppimisen ja opinnollisen tasa-arvon kannalta. Ne, jotka kipeimmin tarvitsisivat vapaan sivistystyön opintoja, jäävät koulutuksen ulkopuolelle. Myös alueellinen tasa-arvo vaarantuu julkisen tuen leikkausten seurauksena. Valtion myöntämillä opintoseteleillä on voitu tilannetta jonkin verran korjata nuorten, maahanmuuttajien, työttömien ja eläkeläisten osalta.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionrahoitus tulee varmistaa, jotta oppilaitoksilla on jatkossakin edellytykset toimia laajojen kansanryhmien kouluttajina ja sivistäjinä. Valtionosuus on tärkeää sitoa jatkossakin indeksiin, jotta valtiontuki kehittyy kustannusten nousua vastaavasti.

Lisää rahoitusta nuorisotakuun toteuttamiseen

Koulu- ja työelämäpudokkuus tulevat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Opinto- tai työpolun ulkopuolelle jääneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään jatka opiskelua. Mitä kauemmin nuori on sivussa koulutuksesta, sitä epätodennäköisempää jatkaminen on. Kouluttautuminen korreloi vahvasti työpaikan saantiin ja työelämässä pysymiseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansanopistot ja kansalaisopistot ovat saaneet nuorisotakuun toteuttamiseen 2 miljoonan euron erillisen määrärahan vuosittain. Valtion talousarvioon on lisätty nuorisotakuun toimeenpanoon 60 miljoonaa euroa vuosittain nykyisen hallitusohjelman ajan. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaa rahoitetaan vuosina 2014-2016 vuosittain 52 miljoonalla eurolla. Vapaan sivistystyön oppilaitosten osaamista ja oppimisympäristöjä olisi järkevää hyödyntää nykyistä enemmän nuorisotakuukoulutuksen järjestämisessä.

Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus kestävälle pohjalle

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat merkittäviä maahanmuuttajien kotoutumis-, kieli- ja kulttuurikoulutuksen järjestäjiä. Oppilaitokset toteuttavat koulutuksen pääosin vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksella sekä opintoseteliavustuksilla. Tämä on kestämätön ratkaisu pitkällä aikavälillä, koska ratkaisu vie kohtuuttoman osan vapaan sivistystyön rahoituksesta. Ongelmana on, että maahanmuuttajat eivät pysty yleensä maksamaan opiskelijamaksuja muiden opiskelijoiden tapaan. Siksi valtionosuuden lisäksi on tarpeen järjestää muuta valtionrahoitusta turvaamaan koulutuksen laadukas järjestäminen.

Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus

40 kansanopistossa annetaan toisen asteen ammatillista perus- ja/tai lisäkoulutusta. Lukiokoulutusta antaa kuusi kansanopistoa. Opistoilla on pitkäaikainen osaaminen ja kokemus nuorten ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjinä.

Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistuksessa tulee varmistaa kansanopistojen asema koulutuksen järjestäjinä.

Yliopistojen kolmas lukukausi

Kesäyliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyötä tulee kehittää nykyistä laajemmaksi ja syvemmäksi. Kesäyliopistoilla on täydet valmiudet osallistua korkeakoulujen kesälukukauden toteuttamiseen. Kesäyliopistoilla voisi olla myös oma tehtävänsä kandidaattiopintojen järjestämisessä. Nämä tehtävät vastaisivat myös hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteisiin korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikojen nopeuttamiseksi ja heidän pääsemisekseen nopeammin kiinni työelämään.

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO