VSY

VST 28.4.2014

Sivistysvaliokunnalle: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018

Eduskunta

Sivistysvaliokunta

ASIA: VNS 4/2014 VP Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018

Hallitus esittää vapaan sivistystyön rahoituksen leikkaamista sekä rakenteen ja rahoitusjärjestelmän uudistamista.

Vapaa Sivistystyö ry kiinnittää huomiota hallituksen esityksen kohtaan "Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelma", jossa todetaan: "Ryhmässä 2 olevien ehdotusten valmistelu on kesken ja/tai niiden osalta kuntien kustannusten todellinen vähentäminen jää olennaisesti riippumaan itsehallinnon piirissä olevien kunnallisten toimijoiden toimenpiteistä, joiden toteutumista ja vaikutuksia voidaan arvioida vasta myöhemmin." Vapaan sivistystyön osalta tilanne on juuri näin, koska noin puolet vapaan sivistystyön oppilaitoksista on yksityisiä, jotka eivät saa mitään kuntatukea, ja koska kunnat ratkaisevat itsenäisesti, kuinka paljon ne rahoittavat tukea saavia vapaan sivistystyön oppilaitoksia.

Hallitus esittää, että "vapaan sivistystyön rahoitusta vähennetään 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5 miljoona eurolla vuoden 2017 tasolla. Vastaavien kustannussäästöjen mahdollistamiseksi toteutetaan vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus."

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia koskevat lisäksi uudistukset ja supistukset toisen asteen rahoitusjärjestelmässä ja järjestäjäverkossa sekä tutkintoon johtamattoman ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen lopettaminen.

Vapaa Sivistystyö ry esittää, että eduskunta peruu vapaan sivistystyön valtion rahoituksen leikkauksen 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5, miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasolla seuraavin perustein:

Vapaan sivistystyön valtionosuutta ja valtionavustusta leikattiin vuonna 2011. Silloin ilmoitettiin, että leikkaus on etupainotteinen. Marraskuun 29. päivänä 2013 hallitus päätti osana rakennepoliittista pakettia, että vapaan sivistystyön osalta pitää syntyä 15 miljoonan euron säästö, josta valtiontuen leikkaus on 8,5 miljoonaa. Silloin kerrottiin, että iso leikkaus kyettiin estämään. Näistä ilmauksista huolimatta vapaan sivistystyön julkisen tuen edellytetään hallituksen esityksen mukaan supistuvan 33 miljoonaa euroa, josta valtiontuen leikkauksen osuus on 18,5 miljoonaa euroa. 33 miljoonan säästövaatimus on 20 prosenttia vapaan sivistystyön valtiontuesta. Heti ensi vuonna valtionrahoituksen leikkaus on peräti 10 miljoonaa euroa. 8,5 miljoonaa euroa leikataan vuonna 2017. Lisäksi tulevat kunnallisen tuen leikkaukset.

Näin suuri julkisen rahoituksen leikkaaminen johtaa siihen, että koulutustarjontaa joudutaan supistamaan ja kurssihintoja nostamaan. Koulutus keskittyy väkisinkin kaupunkeihin ja taajamiin, jolloin haja-asutusalueella asuvien ihmisten koulutustarjonta vähenee kaikkein eniten. Vapaan sivistystyön lähipalveluperiaate rapistuu. Hintojen nostaminen pudottaa vähävaraisia ihmisiä pois opintojen piiristä. Molemmat tekijät heikentävät kansalaisten tasavertaista mahdollisuutta osallistua vapaan sivistystyön opintoihin.

Vapaa sivistystyö on ollut hyvinvointipalvelu viimeiset vuosikymmenet. Sen avulla on lisätty ihmisten henkistä, kulttuurista ja sosiaalista hyvinvointia. Yhteisöllisyys on vahvistunut, terveys ja toimintakyky pysyneet yllä ja sosiaalinen pääoma vahvistunut. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet keskeisesti siihen, että Suomesta on tullut yksi maailman vauraimpia ja menestyneimpiä maita. Tällaisen ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia lisäävän toiminnan supistaminen tulee lisäämään terveys- ja sosiaalikuluja, jotka ovat valtiolle ja kunnille paljon vapaan sivistystyön julkista tukea kalliimpia.

Kansainvälisissä aikuiskoulutustutkimuksissa PIAAC ja BeLL Suomi menestyi erittäin hyvin. Tutkijoiden mukaan suomalaisella aikuiskoulutuksella, jonka pääosan muodostaa vapaa sivistystyö, on ollut tässä suuri merkitys.

Vapaalla sivistystyöllä olisi paljon lisäannettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat ottaa koulutukseen ne nuoret, jotka eivät hakeudu peruskoulun jälkeen opiskelemaan tai töihin. Näin oppivelvollisuuden pidennys voidaan hoitaa edullisesti. Nuorten koulutustakuun ja maahanmuuttajien kieli- ja kotouttamiskoulutuksen toteuttamisessa vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on hyvät näytöt, ja ne voivat ottaa haluttaessa nykyistä suuremman roolin näissä tärkeissä yhteiskunnallisissa koulutustehtävissä. Noin miljoonalla suomalaisella on puutteelliset tietotekniset valmiudet. Tässä kansallisessa projektissa, joka toivottavasti käynnistyy, vapaan sivistystyön oppilaitoksilla voi olla keskeinen rooli.

Helsingissä 17. päivänä huhtikuuta 2014

Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf

Hallitus

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO