Kansanedustajatapaaminen 14.2.2014

Vapaan sivistystyön ajankohtaisia asioita

Opiskelu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tuottaa hyviä tuloksia

Aikuisten oppimistuloksia on mitattu kansainvälisesti PIAAC-tutkimuksessa ja Bell-tutkimuksessa. Suomi ja Ruotsi menestyivät hyvin kansainvälisessä aikuiskoulutustutkimus PIAAC:ssa. Yhtenä syynä oli kyseisten maiden vahva kansansivistystraditio ja vapaan sivistystyön oppilaitosten laaja ja monipuolinen toiminta. Samaa kertoo uusin kansainvälinen Bell-tutkimus. Tutkimustulosten mukaan eniten hyötyä vapaan sivistystyön opinnoista on vähiten koulutetuille henkilöille. Vapaan sivistystyön opintoja kannattaa tukea, koska niistä on monipuolista hyötyä ihmisille, yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Hyvien tutkimustulosten varjoon ei voi jättää kuitenkaan sitä, että noin miljoonalla suomalaisella aikuisella on huonot tai välttävät tietotekniset valmiudet. Yhteiskunnan teknistyminen pakottaa kiinnittämän tähän erityistä huomiota. Vapaa sivistystyö on oiva paikka kohentaa aikuisten tietoteknistä osaamista.

Koulutuksellinen eriytyminen on Suomessa voimakasta ja lisääntynyt viime vuosina. Vapaa sivistystyö tarjoaa matalan kynnyksen koulutuspolkuja kaikille suomalaisille koulutusasteeseen, sosiaaliseen asemaan tai asuinpaikkaan katsomatta.

Perusrahoituksen turvaaminen

Vapaan sivistystyön opinnoille on kysyntää. Joissakin koulutusmuodoissa valtionosuus riittää vain 60 prosenttiin tunneista. Kysynnästä huolimatta valtio supistaa oppilaitosten rahoitusta.

Valtio on leikannut viime vuosina vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusta, vieläpä kesken lukuvuoden. Investointien tukeminen on supistettu minimiin ja opintososiaalisen tuen korjaaminen on jäänyt tekemättä.

Indeksikorotuksen jäädyttäminen heikentää vapaan sivistystyön perusrahoitusta ja vähentää vapaan sivistystyönä toteutettavan koulutuksen määrää. Lisäksi niiden oppilaitosten osalta, jotka antavat ammatillista ja lukiokoulutusta sekä taiteen perusopetusta, se vaikeuttaa koulutustehtävän hoitamista.

Valtion päätös leikata 8,5 miljoonaa euroa vapaan sivistystyön rahoitusta niin, että syntyy 15 miljoonan säästö julkiseen talouteen, supistaa entisestään vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuutta tarjota edullista ja eri väestöryhmät tavoittavaa koulutusta maan eri osissa. Koulutuksellinen tasa-arvo kärsii ja koulutustarjonta supistuu.

Vapaa sivistystyö osana koulutusjärjestelmää

Vapaa sivistystyö tavoittaa noin miljoona suomalaista vuosittain. Tästä huolimatta vapaa sivistystyö ei näy opetus- ja kulttuuriministeriön eikä Opetushallituksen esittelykaavioissa, joissa kuvataan suomalaista koulutusjärjestelmää. Vapaa Sivistystyö ry on huomauttanut asiasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmisteli osana sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) toteutusta ja Oppijan verkkopalveluna kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin KOHVIn. Se koskee esi-, perus-, lukio- ja ammatillisen sekä toisen asteen aikuiskoulutuksen opintohallinnon järjestelmien yhteen toimivuuden parantamista. Vapaan sivistystyön osalta järjestelmissä on vain kansanopistojen tutkintotavoitteinen koulutus sekä myöhemmin pitkäkestoinen vapaan sivistystyön koulutus.

Vapaa Sivistystyö ry pitää tärkeänä, että vapaan sivistystyö tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää ja että vapaan sivistystyön koulutustarjonta kokonaisuudessaan tulee esille opetushallinnon sähköisissä palvelujärjestelmissä.

Oppivelvollisuuden pidentäminen

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista 18 kansanopistoa tarjoaa vuoden 2012 tietojen mukaan peruskouluopetusta ja 17 kansanopistoa peruskoulun lisäopetusta (10-luokka). Kuusi kansanopistoa järjestää lukiokoulutusta. Yli 40 kansanopistoa järjestää koulutusta maahanmuuttajille. Kansanopistot pystyvät tarjoamaan koulutuspaikan myös erityistä pedagogista osaamista vaativille nuorten ryhmille: esim. maahanmuuttajille, kuntoutujille, erityisopetuksen piirissä oleville.

Kansalaisopistot ovat osallistuneet vuosien 2012-2013 aikana nuorten maahanmuuttajien nuorisotakuun toteuttamiseen eri puolilla maata. Useissa kansalaisopistoissa on myös muuta vahvaa kokemusta opiskelijoiden kielitaidon osaamiskartoituksissa sekä erityyppisten S2-kurssien järjestämisessä. Lukioissa ja kansalaisopistoissa on monissa kunnissa samoja opettajia esimerkiksi kielissä.

Oppivelvollisuuden pidentämistä varten ei ole perusteita eikä tarvetta luoda täysin uusia koulutusjärjestelyjä, vaan hyödyntää olemassa olevaa toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten (yli 300 kpl) koulutustarjontaa. Näin oppivelvollisuuden pidentämisessä voitaisiin hyödyntää erilaisia, joustavia opintopolkuja, koska kaikille ei sovi koulumuotoinen opiskelu suoraan peruskoulun jatkeeksi. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat tarjota juuri tällaisen erilaisen, yksilöllisen tavan suorittaa oppivelvollisuuden vuoden lisäjakso peruskoulun jälkeen.

OKM:n asetuksella 04/2013 säädetään toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ottamisen perusteista. Sen mukaan peruskoulun jälkeisistä valmistavista koulutuksista ml. kansanopistojen lukuvuosi saa nyt kuusi (6) lisäpistettä. Valmistavista koulutuksista vain vapaan sivistystyön linjoilla opiskelevat joutuvat maksamaan opiskelijamaksuja. Näitä maksuja on voitu kansanopistoissa kompensoida perus­koulun päättäneille, ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille sekä maahan­muuttajanuorille tarkoitetulla nuorisotakuuavustuksilla. Vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytyksiä vastata pysyvästi koulutus­takuun ja oppivelvollisuuden pidentämisen tavoitteisiin tulisi vahvistaa. Tällaisia toimenpiteitä olisivat mm.

* vapaan sivistystyön rahoituksen uudistaminen niin, että peruskoulun jälkeinen valmistava koulutus vapaan sivistystyön linjoilla sekä muu pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva vapaan sivistystyön koulutus olisi opiskelijoille maksutonta

* toisen asteen opiskelijoiden opintososiaalisten etujen parantaminen hallitusohjelman mukaisesti

* perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen lisäopetuksen sisällyttäminen varsinaiseen yhteishakuun

* uusien kuntakohtaisten yhteistyömahdollisuuksien ja -mallien käyttöönotto lukioon valmistavan opetuksen osalta eri koulutuksen järjestäjien kesken.

Nuorten koulutustakuu

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansanopistot ja kansalaisopistot toteuttavat tällä hetkellä nuorisotakuuseen liittyvää nuorten koulutustakuuta. OKM tukee koulutusta 2 miljoonan euron erillismäärärahalla. Koulutus on rajattu koskemaan vain maahanmuuttajanuoria. Lisäksi mm. kansanopistot ovat käyttäneet opintosetelirahoitusta jatkokoulutuspaikkaa vaille jääneiden nuorten koulutuksessa.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on valmius ottaa nykyistä suurempi vastuu nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun käytännön toteuttamisesta ja vakiinnuttamisesta. Oppilaitoksissa ovat valmiina opetusresurssit sekä opetus- ja majoitustilat. Tämä resurssi kannattaisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin vaikean yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisessa.

Korkeakoulujen rakennemuutos ja vapaan sivistystyön tehtävä

Korkeakoulujen rakennemuutoksen edetessä avoimen korkeakouluopetuksen alueellinen saatavuus vähenee. Tämä vaarantaa koulutuksellisen tasa-arvon alueilla, joilla korkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistot, kansanopistot sekä kansalaisopistot ovat osa avoimen korkeakouluopetuksen koulutusjärjestelmää, jotka tulisi ottaa mukaan aktiivisemmin korkeakoulujen kumppaneiksi, vieläpä nopealla aikataululla. Vapaa Sivistystyö ry on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle innovatiivista suhtautumista yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välisten yhteistyömallien kehittämiseksi ja tehostamiseksi, mitä myös toivottavasti eduskunta suosittaa.

Helsingissä 14.2.2014

Vapaa Sivistystyö ry