VSY

VST 22.5.2013

Kirjelmä eduskunnan vapaan sivistystyön verkostolle

Vapaa sivistystyö vaikuttaa yli miljoonaan suomalaiseen vuosittain

Vapaa sivistystyö koostuu Suomessa viidestä oppilaitosmuodosta: kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Oppilaitoksia on yhteensä yli 300, ja niissä opiskelee vuosittain noin miljoona suomalaista.

Valtio tukee valtionosuuksien ja valtionavustusten muodossa oppilaitoksia noin 164 miljoonalla eurolla vuodessa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten tunti- tai viikkosuoritteiden määrää on leikattu viime vuosina rajusti. Kansanopistojen valtionosuutta on supistettu 9,8 prosenttia, kansalaisopistojen 5,5 prosenttia ja opintokeskusten 2,7 prosenttia vuosina 2007-2012. Lisäksi esimerkiksi opintokeskusten laatu- ja kehittämisavustukset ovat pudonneet kolmen viime vuoden aikana 39 prosenttia. Koulutuksen samanaikainen suuri kysyntä edellyttäisi päinvastoin valtion tuen kasvattamista. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tuottavat 11-76 prosenttia enemmän koulutusta kuin mihin valtio ohjaa tukea.

Vapaa sivistystyön koulutusmuodoilla on merkittävä rooli ihmisten osaamistason nostamisessa, tietotaidon päivittämisessä sekä osallisuuden, sosiaalisen pääoman ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Vapaan sivistystyön arvo ei ole vain opintosuorituksissa vaan laajemmassa sivistystyössä sekä elinikäisen oppimisen ja aktiivisen ja demokraattisen kansalaisuuden mahdollistamisessa. Nämä ovat olleet suuria suomalaisia ja pohjoismaisia vahvuuksia menneinä vuosikymmeniä, ja niin niiden tulee olla myös tulevaisuudessa.

 

Valtiontuen leikkaus vaarantaa opinnollisen tasa-arvon

Oppilaitokset rahoittavat merkittävän osan koulutustarjonnasta kurssimaksuilla. Ne, jotka kipeimmin tarvitsisivat vapaan sivistystyön opintoja, jäävät koulutuksen ulkopuolelle. Tämä on huono asia elinikäisen oppimisen ja opinnollisen tasa-arvon näkökulmasta. Valtion myöntämillä opintoseteleillä on voitu tilannetta jonkin verran korjata nuorten ja maahanmuuttajien osalta.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten valtiontuki on sidottu indeksiin. Indeksikorotukset on nyt jäädytetty useammaksi vuodeksi, joten oppilaitokset ovat menettäneet ja menettävät tätäkin kautta valtion tukea toiminnalleen. Indeksien jäädytys nakertaa nimenomaan opintolaitosten perusrahoitusta, mikä vaarantaa pitkän aikavälin toimintamahdollisuudet.

 

Lisää rahoitusta nuorisotakuun toteuttamiseen

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansanopistot ja kansalaisopistot ovat saaneet nuorisotakuun toteuttamiseen 2 miljoonan euron erillisen määrärahan. Valtion talousarvioon on lisätty nuorisotakuun toimeenpanoon 60 miljoonaa euroa vuosittain nykyisen hallitusohjelman ajan. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaa rahoitetaan kuluvana vuonna 27 miljoonalla eurolla ja vuosina 2014-2016 vuosittain 52 miljoonalla eurolla. Kehysriihessä nuorisotakuun toteutukseen saatiin lisärahoitusta ammatillisten koulutuspaikkojen lisäämiseen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen.

Toimenpide-ehdotukset

1. Nuorisotakuun toteuttamisessa vapaan sivistystyön osaamista on hyödynnettävä paremmin. Pudokkuus tulee kalliiksi. Opinto- tai työpolun ulkopuolelle jääneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään jatka koulua. Mitä kauemmin nuori on sivussa koulutuksesta, sitä epätodennäköisempää jatkaminen on.

2. Vapaan sivistystyön lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää tulee uudistaa tavalla, jossa korjataan edellä mainittuja ongelmia. Työtä ollaan käynnistämässä yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Uudistuksella pitää kyetä korjaamaan suurimmat rahoitukseen liittyvät epäkohdat ja avaamaan uusia mahdollisuuksia monimuotoiseen koulutus- ja opintotyöhön.

o Kansalaisopistojen tuntihinnoissa tulisi siirtyä yhden, nykyisin käytössä olevan korkeamman yksikköhinnan käyttöön. Kunnallisten opistojen kustannuspohjat eivät ole tällä hetkellä vertailukelpoisia, koska eri kunnissa niihin lasketaan mukaan eri asioita. Kunnallisten ylläpitäjien tuki opistoille vaihtelee 0-55 %:n välillä. Yksityisten opistojen saama kuntatuki on pääsääntöisesti nollasta muutamaan tuhanteen euroon.

o Kansanopistojen ammatillisen koulutuksen erityisosaaminen tulee turvata, ja kansanopistoille tulee antaa mahdollisuus hakea niitä yhteiskuntatakuun määrärahoja, jotka nyt on varattu kuntien nuorisotyön ja työpajatoiminnan käyttöön. Näin kansanopistot voivat vastata merkittävästä osasta nuorten uraohjausta ja valmennusta sekä osallistua nuorison koulutustakuun, etsivän nuoriso­työn ja työpajatoiminnan kehittämiseen.

o Opintokeskusten rahoitusmallia tulee uudistaa ennen muuta opintokerhotoiminnan osalta, ja valtionosuuksien vajausta pitää korjata.

o Avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen on kesäyliopistoille kallista. Kesäyliopistojen valtionosuuden vajetta tulee korjata.

3. Lainsäädännön on tuettava uusien pedagogisten mallien käyttöönottoa. Monimuoto- ja verkko-opetuksen rahoitus tulee ratkaista opintoja tukevalla tavalla vapaassa sivistystyössä.

 

VAPAA SIVISTYSTYÖ:

Kansalaisopistot

Suomessa on 189 kansalaisopistoa, jotka toimivat kaikkien nykyisten kuntien alueella tehden laajasti yhteistyötä muiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kursseille osallistutaan vuosittain 1,1 miljoonaa kertaa. Opistojen määrä on pienentynyt rakenteellisten muutosten seurauksena viimeisten 15 vuoden aikana lähes sadalla. Kurssitarjonta elää yhteiskunnallisten muutosten myötä. Opistotoiminta vastaa paikalliseen ja alueelliseen sivistystarpeeseen. Myös opiskelijat voivat vaikuttaa opetustarjontaan esittämällä omia toiveitaan. Kansalaisopistot huolehtivat eri puolilla maata myös maahanmuuttajien kotoutumis- ja suomen kielen opetuksesta. Kansalaisopistot ovat merkittäviä alueellisia työllistäjiä. Laatu- ja kehittämistyö on osa opistojen arkipäivää. Kansalaisopistopalvelut sijoittuvat tutkimus toisensa jälkeen kunnan suosituimpien palveluiden joukkoon (Kuntaliiton kuntalaiskysely 2012).

Kansanopistot

Kansanopisto on monipuolista koulutusta nuorille ja aikuisille tarjoava vapaan sivistystyön oppilaitos. Kansanopistokampuksia Suomessa on 90, ja niillä on 83 ylläpitäjää. Ruotsinkielisiä kampuksia on 18. Kansanopistojen koulutustarjonta ulottuu vapaan sivistystyön pitkistä linjoista lyhytkursseihin, ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen, peruskouluun ja sen kymppiluokkiin sekä lukiokoulutukseen. Kansanopistoissa opiskelee tänä lukuvuotena enemmän opiskelijoita kuin koskaan niiden 125-vuotisen historian aikana.

Kansanopistot ovat osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja vahvistavat opinpolkuja erityisesti siirryttäessä koulutusasteelta toiselle sekä myöhemmin mm. työurien ja elämän murrosvaiheissa. Kansanopistoliike on tuonut voimakkaasti esille halunsa sitoutua nuorisotakuun tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen.

Kasvavan tehtäväkenttänsä hoitamiseksi kansanopistot saavat kuitenkin yhä vähemmän valtionrahoitusta. Kahden vuoden leikkaukset ovat viemässä keskimäärin 20 % opistojen valtionosuuksista. Vakaa toimintaa kehittävä rahoitus on saanut yhä enemmän lyhyen aikavälin harkinnanvaraisia piirteitä. Tämä kehitys vaarantaa toiminnan nuorisotakuussa sekä koulujärjestelmän nivelvaiheiden tukemisessa.

Opintokeskukset

Opintokeskukset (11) ovat valtakunnallisia, järjestöllisen koulutuksen ja sivistystyön asiantuntijaoppilaitoksia, jotka toteuttavat tehtäväänsä itsenäisesti ja yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Opintokeskusten nykyinen rahoitusmalli kaipaa uudistamista. Kurssitoiminnan rahoitus kattaa vain noin 60 % toteutetusta koulutus- ja opintotoiminnasta. Opintokerhojen yksikköhinta ei ole kehittynyt yli kymmeneen vuoteen, ja tällaisenaan sitä ei ole syytä jatkaa. Rahoitusmallia tulee selvittää esimerkiksi ns. yksisuoritemallin pohjalta.

Opintokeskusten yksikköpohjaisesta rahoituksesta osa siirrettiin harkinnanvaraiseen laatu- ja kehittämisrahoitukseen (LAKE) edellisen lakiuudistuksen yhteydessä. Tavoitteena oli, että laatu- ja kehittämisavustus mahdollistaisi toimintamuotojen joustavan ja pitkäjänteisen kehittämisen. Laatu- ja kehittämisavustuksen nykyinen hallinnointimalli ei tue kuitenkaan täysin avustuksen alkuperäisiä tavoitteita. Tästä johtuen LAKE-rahoituksen siirtäminen takaisin OKM:ään ja sen mahdollinen siirtäminen osittain yksikköhintapohjaiseen rahoitukseen olisi rahoituslain avaamisen yhteydessä punnittava.

Kesäyliopistot

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluetoiminnan vähetessä kesäyliopistojen merkitys alueellisena toimijoina 33 toimipisteessä ja 129 paikkakunnalla on entisestään korostunut.

Kesäyliopistojen toiminta osana avoimen korkeakouluopetuksen järjestelmää on avoimen ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän kannalta tärkeää. Alueellista, sosiaalista ja koulutuksellista tasa-arvoa kehitetään ja ylläpidetään harvaan asutussa Suomessa viemällä avoimen korkeakouluopetuksen opintojärjestelmä ja sitä tukevat tiedotus- ja opintoneuvontapalvelut paikkakunnille, joissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla ei ole omia toimipaikkoja.

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO