VSY

VST 12.2.2013

Kannanotto komission koulutuksen uudelleenajattelu -strategiaan

Asia: Euroopan komission tiedonanto Koulutuksen uudelleenajattelusta: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin

Viite: OKM:n perusmuistio OKM2012-00366: EU; Koulutus, Komission tiedonanto Koulutuksen uudelleenajattelusta: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry ottaa kantaa Euroopan komission esittämään koulutuksen uudelleenajattelun strategiaan ja OKM:n sitä koskevaan muistioon seuraavasti:

Euroopan komission tiedonanto koulutuksen uudelleenajattelusta on ajankohtainen ja tärkeä talouskriisissä kamppailevassa Euroopassa. On myönteistä, että koulutus ja elinikäinen oppiminen tunnustetaan merkittäviksi tekijöiksi taloudellisen kasvun edistämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Kansalaisten entistä parempi elinikäisen oppimisen perustaitojen (basic skills) hallinta nähdään tiedonannossa keskeisenä Euroopan talouden tukijalkana, osallisuuden vahvistajana ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä.

Huolestuttavaa on se, että tiedonannossa koulutukseen investoinnin tärkeys nähdään lähestulkoon pelkästään taloudellisen kasvun ja työelämän tarpeista käsin. Keskittyminen pelkkiin oppimisen taloudellisiin tuloksiin asettaa etusijalle ne kansalaiset, jotka jo ovat oppimisen parissa ja siten jo osaavampia. Tämä kasvattaa koulutuksellista epätasa-arvoa ja vahingoittaa yhteiskuntia pitkällä aikavälillä.

Tämänhetkinen kriisi peittää taakseen muita kehityskulkuja, joiden huomiotta jättämisellä voi olla vakavia seurauksia. Etenevä demografinen muutos, yhteiskuntien ikääntyminen, vaikuttaa yhä voimakkaammin Euroopan maissa. Samaan aikaan tukea ja aikuiskoulutuspalveluita tarvitsevien, alhaisen luku- ja kirjoitustaidon omaavien ihmisten sekä koulupudokkaiden määrä kasvaa. Tiedonannossa ollaan huolestuneita alhaisen koulutustason aikuisista, mutta keskitytään pääasiassa löytämään ratkaisuja koulutukseen työpaikoilla ja avoimiin oppimisympäristöihin. Huomaamatta jää se, että nonformaalit oppimisympäristöt voivat tarjota runsaasti oppimismahdollisuuksia sekä työelämässä olevien että sen ulkopuolella olevien ryhmien hyödynnettäväksi.

Suomessa aikuiskoulutuksen osallistumisprosentti on korkea eurooppalaisessa vertailussa. Pääosa aikuiskoulutukseen osallistuvista osallistuu vapaan sivistystyön opintoihin. Vapaan sivistystyön oppilaitokset pystyvät tavoittamaan nykyisellään vuosittain yli miljoona ihmistä eli viidenneksen Suomen väestöstä. Oppilaitosverkosto kattaa koko maan, joten myös alueellinen kattavuus on hyvä. Vapaan sivistystyön opintoina tarjotaan runsaasti mm. kieli- ja IT-alan koulutusta, joka voi suoraan parantaa työelämässä vaadittavia valmiuksia. Tiedonannossa nostetaan esiin kielitaidon ja perustaitojen (basic skills) oppiminen, jotka voivat olla mm. maahanmuuttaja- tai työvoimapoliittisen koulutuksen sisältöä ja joihin liittyvää osaamista on jo monissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Vapaa sivistystyö osallistuu jo nuorisotakuun toteuttamiseen. Elinikäinen oppiminen tuleekin ymmärtää laajasti niin, että formaali ja nonformaali oppiminen nähdään yhtä arvokkaina ja myös informaali oppiminen otetaan huomioon mm. kansalaisten osallisuuden vahvistamisessa.

Euroopan aikuiskoulutusjärjestö (EAEA) on omassa lausunnossaan esittänyt seuraavien kolmen suosituksen lisäämistä komission Koulutuksen uudelleenajattelu -strategiaan: investointia ikäihmisten ja sukupolvien väliseen oppimiseen, investointia perustaitoihin sekä ylieurooppalaisen keskustelun aloittamista Euroopan arvoista ja yhtenäisyydestä vapaata sivistystyötä (adult education) hyväksi käyttäen. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö tukee esitystä.

Tiedonannon liitteessä ‘Kumppanuuksia ja elinikäisen oppimisen taitojen kehittämisen joustavia polkuja´ tuodaan selvästi esiin kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkitys. Kansalaisyhteiskunnalla ja erityisesti eurooppalaisilla ja kansallisilla kattojärjestöillä on kuitenkin aivan erityinen rooli, joka tulisi tunnistaa ja jota tulisi tukea. Ne toimivat linkkinä Euroopan ja kansallisen tason poliittisen päätöksenteon ja elinikäisen oppimisen käytännön välillä. Kummassakin päässä tarvitaan tätä yhteyttä: ruohonjuuritasolla tarvitaan informaatiota ja mahdollisuutta palautteen antoon politiikasta ja politiikkatasoilla tarvitaan palautetta toimivan ja järjestelmiä parantavan politiikan kehittämiseksi. Järjestöjen rooli on erityisen tärkeä, kun nähtävissä on kehityskulkuja, jotka rapauttavat luottamusta eurooppalaisiin instituutioihin ja murentavat Euroopan yhtenäisyyttä. Järjestöt yhdessä vapaan sivistystyön kanssa tarjoavat hyviä välineitä näiden kehityskulkujen kanssa kamppailuun tiellä yhtenäisempään Eurooppaan.

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö pitää hyvänä opetus- ja kulttuuriministeriön perusmuistion kirjausta siitä, että koulutuksessa on huomioitava kansalaisten laajemmat sivistystarpeet, tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet sekä koulutuksen itseisarvo. Muistiossa korostetaan maakohtaisia eroavuuksia ja niistä nousevia erilaisia koulutuksen rakenteisiin, sisältöihin ja kohdentamiseen liittyviä tarpeita. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö pitääkin tärkeänä, että koulutukseen liittyvät ratkaisut tehdään kansallisella tasolla.

Helsingissä 11.2.2013

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö - Samverkande bildningsorganisationerna ry:n hallituksen puolesta
 
AARO HARJU

Aaro Harju
puheenjohtaja

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO