VSY

VST 18.1.2013

Lausunto koulutustilejä koskevasta selvityksestä

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry:n
lausunto selvityksestä henkilökohtaisista koulutustileistä,
OKM/96/040/2011

I Koulutustilien tavoitteet ja niihin vastaava selvityshenkilöiden tilimalliesitys

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman keskeiset tavoitteet - koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen, aikuiskoulutuksen osallistumisasteen nostaminen ja yleisen osaamistason kohottaminen - olivat selvitystyön keskeiset lähtökohdat. Näin selvitys vastaa osaltaan politiikkatason esiin nostamiin tavoitteisiin koulutuksen kehittämisessä ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämisessä.

Elinikäisen oppimisen kannalta erityinen haaste on varmistaa niiden kansalaisten osallistuminen aikuiskoulutukseen, jotka nykyisessä järjestelmässä jäävät koulutuksen ulkopuolelle. Aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistuminen edellyttää erityisiä tukitoimia. Konkreettisena tavoitteena on, että sosiaalisen aseman ja koulutustaustan vaikutus aikuiskoulutukseen osallistumiseen puolitetaan vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan. (KE-SU)

Koulutusmuotojen osalta esityksessä huomioidaan erityisesti hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan vapaan sivistystyön edellytyksiä vastata muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien kansalais-ten tarpeisiin edistetään. Tämä edellyttää vapaan sivistystyön resurssien varmistamista ja kasvattamista.

Selvityshenkilöt Erno Lehtinen ja Ida Mielityinen korostavat työssään voimakkaasti yksilöiden koulutuksellista kysyntä- ja tarjontalähtöisyyttä. Heidän näkemyksensä mukaan nykyinen aikuiskoulu-tus on enimmäkseen tarjontalähtöistä eikä vastaa tarkoituksenmukaisella tavalla yksilöiden tar-peista lähtevään kysyntään. Samalla he kuitenkin tunnustavat, että kysyntälähtöisyyttä vahvistavia tekijöitä on rahoitusjärjestelmässä tunnistettavissa monenlaisia, vaikka niistä puuttuukin yksilön kautta ohjattava julkinen rahoitus. Selvityksessä halutaan vahvistaa yksilöiden kysyntälähtöisyyttä nykyisestä ja näin pyrkiä vaikuttamaan koulutustarjonnan monipuolisuuteen rahoituksen kautta.

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY) ry:n mielestä edellä oleva arvio ei pidä paikkaansa. Vapaan sivistystyön koulutustarjonta elää ja kehittyy koko ajan opiskelijoiden ja muiden kohderyhmiin kuuluvien kansalaisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ja oppilaitosryhmät kehittävät yhä koulutustaan yhteistyössä sekä opetushallinnon viranomaisten että vapaan sivistystyön kansalaisjärjestöjen kanssa oppijoiden toiveita ja tarpeita kuunnellen.

VSY:n näkemyksen mukaan ensisijainen keino tavoitteen toteuttamisessa on se, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on riittävät ja vakaat valtionosuus- ja valtionavustusresurssit tehtävien toteuttamiseen. Tämän peruskysymyksen ratkaisu on kaikkein keskeisin ja kiireisin tehtävä.

II Aliedustettujen ryhmien osallistumisen tukeminen


Vapaa sivistystyö ja opintosetelit
Vapaan sivistystyön opintosetelityyppinen valtionavustus on opintosetelijärjestelmän sovellus, jonka avulla edistetään aikuisopiskeluun opintomaksujen takia vähän osallistuvien henkilöiden koulutukseen hakeutumista. Opintosetelin käyttö vapaassa sivistystyössä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa noin viidentoista vuoden aikana saatujen kokemusten pohjalta. Nykyiset opintosete-liavustukset otettiin käyttöön vuodesta 2007 alkaen. Opintosetelirahoituksella on voitu alentaa koulutusmaksuja maahanmuuttajien, työttömien, eläkeläisten/ikääntyneiden sekä oppimisvaike-uksia kokevien, alhaisen pohjakoulutuksen omaavien ja opintonsa keskeyttäneiden henkilöiden kohdalla. Opintosetelien käyttö on vähitellen laajentunut ja vakiintunut vapaan sivistystyön piirissä.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksille kohdennetun setelirahoituksen lisäksi valtion vuoden 2012 budjetissa osoitettiin maahanmuuttajien koulutusta varten kansanopistoille 3 000 opiskelijaviikon lisäys ja kansalais- ja työväenopistoille 13 000 tunnin lisäys valtionosuuteen sekä vastaavasti opin-tosetelirahoitusta opiskelijamaksujen kattamiseksi.

Selvityshenkilöt pitävät perusteltuna vapaan sivistystyön opintosetelimallin säilyttämistä ja edelleen kehittämistä nimenomaan aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutukseen osallistumisen lisää-miseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.

VSY:n mielestä esitys on perusteltu ja kannatettava. Opintoseteli on tällä hetkellä Suomen aikuiskoulutuksessa nimenomainen rahoituksellinen väline, jolla koulutuksessa aliedustettujen ryhmien asemaa on pyritty parantamaan. Opintosetelijärjestelmästä on vapaan sivistystyön oppilaitoksissa hyvä kokemus. Näyttöä on myös siitä, että setelien avulla on voitu lisätä aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen ja parannettu kansalaisten koulutuksellista tasa-arvoa.

6 Opintosetelimallin kehittäminen ja laajentaminen

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry. ottaa seuraavassa kantaa selvityshenkilöiden kuuteen kehittämisehdotukseen.

Rahoitus
Selvityshenkilöt esittävät opintosetelirahoituksen laajentamisen tapahtuvan kolmella tavalla. Nykyisestä vapaan sivistystyön rahoituksesta setelirahoitukseen allokoitaisiin 20 prosenttia. Koska aliedustettujen ryhmien tavoittaminen ja koulutukseen saaminen edellyttävät merkittävää rahoituksen uudelleensuuntaamista, setelirahoituksen laajentamiseen käytettäisiin 2 prosenttia muun aikuiskoulutuksen kokonaisrahoituksesta. Lisäksi rahoituspohjaa laajennettaisiin työvoimahallinnon työvoimakoulutukseen käytettävistä resursseista, koska opintosetelin käyttäjissä on paljon työttömiä.

VSY:n ehdottoman näkemyksen mukaan vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksesta ei voida siirtää 20 prosenttia opintoseteleihin. Alan toimijoiden ja opetushallinnon pitkän aikavälin kehittämisyhteistyössä on korostettu koko ajan sitä, että vapaan sivistystyön toimintaa kehitetään siten, että toimenpiteet eivät vähennä tai vaaranna perusrahoitusta. Perusrahoitus nimenomaan vaarantuisi selvityshenkilöiden ehdottamalla mallilla. Jo nyt oppilaitosten ongelmana on perusrahoituksen niukkuus. Sitä ei voida missään oloissa leikata nykyisestä - ei vaikka tavoite olisikin hyvä ja kohderyhmät perusteltuja. Opintosetelitoiminnan laajennus tulee tehdä niin, että tehtävään osoitetaan lisäresurssi vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttöön.

Selvityshenkilöt eivät ole lainkaan avanneet esitetyn ratkaisun vaikutuksia vapaan sivistystyön oppilaitosten perusrahoitukseen ja mallintaneet esityksen dramaattisia vaikutuksia. Tällainen työ olisi pitänyt tehdä ehdottomasti ennen esityksen tekemistä.

Opintosetelit on perusteltua jakaa nykyiseen tapaan oppilaitosten kautta byrokratian minimoimiseksi. Kaikki käytettävissä oleva rahallinen resurssi kannattaa käyttää koulutuksen järjestämiseen, jotta halutut kohderyhmät voivat osallistua mahdollisimman edullisesti tarjottavaan koulutukseen. Nykyisellä mallilla opintomaksuja on voitu todellisesti alentaa opintosetelien avulla.


Selvityshenkilöt ehdottavat, että setelirahoitus olisi jatkossa merkittävä osa oppilaitoksen kokonaisrahoituksesta, jotta kysyntälähtöisyys vahvistuisi ja koulutustarjontaan heijastuva dynamiikka voisi toteutua.

VSY:n näkemyksen mukaan ehdotus ei ole tässä vaiheessa realistinen eikä kannatettava. Vapaan sivistystyön oppilaitosten pitkäjänteistä toimintaa ei voida rakentaa epävarman valtionavustusrahoituksen varaan.

Opintosetelimallin laajentaminen kokeiluna ammatillisessa lisäkoulutuksessa
Selvityshenkilöt ehdottavat, että opintosetelimallin tavoitteita tuetaan ottamalla käyttöön ammatillisessa lisäkoulutuksessa eräänä valtionosuusrahoituksen korotusperusteena alhainen pohjakoulutus. Samoin tarkennetaan henkilökohtaistamiseen liittyvää sääntelyä ammatillista lisäkoulutusta koskevassa lainsäädännössä.

VSY:n näkemyksen mukaan myös työttömien henkilöiden mahdollisuus osallistua ammatilliseen lisäkoulutukseen ilman työvoimahallinnon erillispäätöstä työttömyyskorvausta menettämättä lisäisi tehokkaammin vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia palata takaisin työelämään.

Selvityshenkilöt ehdottavat, että viisivuotiseen kokeiluun ja hankkeena toteutettavaan opintosetelikokeiluun ammatillisessa lisäkoulutuksessa myönnetään eduskunnan lisätalousarvion kautta lisärahoituksena 7 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia osoitetaan erikseen perustettavalle momentille. Tästä osuudesta myönnetään harkinnanvaraiset valtionavustukset alueiden yhteisille verkostoille hakevaan toimintaan sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Mikäli lisärahoitusta ei saada, kokeilun rahoitus otettaisiin nykyisestä ammatillisen lisäkoulutuksen budjetista.

VSY:n mielestä opintosetelirahoituksen ulottaminen kokeiluna ammatilliseen lisäkoulutukseen on harkinnanarvoinen asia, jos tätä varten saadaan ehdotettu lisärahoitus. Kokeilun rahoittaminen nykyisestä ammatillisen lisäkoulutuksen budjetista ei ole perusteltua määrärahojen rajallisuuden vuoksi. Kysymystä tulisi VSY:n mielestä valmistella lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sekä vapaan sivistystyön toimijoiden yhteistyönä.

Alueellisen yhteistyön vahvistaminen

Selvityksessä esitetään koulutuksen järjestäjien alueellisen yhteistyön tiivistämistä, johon myös vapaan sivistystyön laki toimijoita velvoittaa. Selvityshenkilöiden mukaan tarvitaan pysyvä rahoi-tuksellinen kannustin yhteistyöhön, jonka tavoitteena on koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tavoittaminen.

VSY.n näkemyksen mukaan yhteistyö vahvistuu, kun siihen on rahoituksellinen kannustin.

Selvityksessä uskotaan, että koulutustoimintojen alueellinen koordinaatio tulevaisuudessa paranee, koska OKM ja TEM ovat yhdessä määritelleet ELY-keskusten alueellisiksi tehtäviksi juuri tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palvelut) kehittämisen koordinoinnin ja ohjaukseen liittyvän osaamisen kehittämisen. Työtä varten alueille perustetaan yhteistyöryhmät. Selvityshenkilöt ehdottavat, että yhteistyöryhmien erityisiksi tehtäviksi tulisi myös opintoseteliyhteistyön ja hakevan työn koordinointi alueilla. Konkreettisiin tehtäviin kuuluisivat hakevan toiminnan koordinointi, kohderyhmien identifiointi, työnjaosta sopiminen, opintosetelikoulutustarjonnan kokoaminen sekä ohjauspalveluiden koordinointi. Lisäksi selvityshenkilöt esittävät, että koulutuksenjärjestäjät muodostaisivat yhteistyönä vielä erillisen elimen, joka vastaisi hakevan ja ohjauksellisen työn käy-tännön koordinaatiosta.

VSY:n käsityksen mukaan työn nykyistä parempi koordinointi alueilla on tarpeellista. Tehtävä sopii hyvin osaksi tulevia TNO-palveluita.

VSY:n mielestä on kuitenkin tärkeää, että ei luoda lisää päällekkäisiä yhteistoimintaelimiä, jotka vievät turhaan toimijoilta koulutukseen tarkoitettuja resursseja.

Hakevan ja ohjauksellisen työn lisääminen
Selvityksen mukaan hakevan ja ohjauksellisen työn vahvistaminen on aivan keskeinen ja kriittinen osa selvityshenkilöiden esitystä. Siksi he esittävät hakevan toiminnan osuuden nostamista 30 prosenttiin setelirahoituksesta.

VSY:n näkemyksen mukaan hakevan toiminnan kehittäminen ja sen nykyistä parempi resursointi ovat välttämättömän tärkeitä. Tarkan prosenttiosuuden määrittäminen ei ole tässä vaiheessa kuitenkaan tarpeellista, vaan se voidaan jättää myöhempien keskustelujen ja neuvottelujen varaan.

Ehdotuksen mukaan koulutusorganisaatiot ovat ainoa realistinen taho hakevan ja ohjauksellisen toiminnan tekemiseen, koska TE-toimistojen ohjausresurssit ovat niin vaatimattomat. Tähän työhön pitää rekrytoida oppilaitoksiin henkilöresurssi.

VSY:n mielestä oppilaitoskohtainen tai oppilaitosten yhteinen henkilöstöresurssi on ainoa tapa ratkaista tehokas hakeva ja ohjauksellinen toiminta. Se vaatii kuitenkin erikseen osoitettua lisärahoitusta, jotta resurssi ei kavenna opintoseteleiden käyttöä koulutuksessa.

Ehdotuksen mukaan hakevaan toimintaa tarvitsevien aliedustettujen ryhmien yleismäärittely tehtäisiin valtakunnallisesti vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän esityksestä OKM:ssä. Tarkemmin kohderyhmät määriteltäisiin alueellisesti yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Lisäksi selvityksessä todetaan, että "vapaan sivistystyön oppilaitoksille sekä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan omaaville ja kokeilun piirissä oleville koulutuksen järjestäjille määritellään erityiset aliedustettujen ryhmät, joiden koulutukseen saamiseen niitä erityisesti kannustetaan".

VSY:n näkemyksen mukaan ehdotettu valtakunnallinen ja alueellinen malli ovat toimiva ratkaisu. Se, että vapaan sivistystyön oppilaitoksille määritellään jonkin tahon toimesta erityiset aliedustettujen ryhmät, on vastoin selvityksen muuta henkeä, jossa korostetaan yksilöiden kysyntälähtöisyyttä sekä yhteistyötä oppilaitosten tai niiden järjestöjen ja opetus- ja aluehallinnon kesken toiminnan tavoitteiden asetannassa.

Vapaassa sivistystyössä on valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia oppilaitoksia. Kaikille oppilaitoksille on hyväksytty juuri uudet ylläpitämisluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Niissä määritellään kunkin oppilaitoksen erityiset tehtävät. Tämä on tärkeä toiminnan viitoittaja oppilaitosten työssä tulevina vuosina, ja tätä pitää kunnioittaa.


Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman yhteydessä vuosina 2008 - 2010 korostettiin pitkän aikavälin toiminnan kehittämistä ja suuntaamista. Tämä ajatus on VSY:n näkemyksen mielestä edelleen relevantti, ja sen hyväksi tulee vapaan sivistystyön valtakunnallisten liittojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön työskennellä tiiviissä yhteistyössä.

Koulutuksen uudet käyttäjät
Selvityshenkilöt näkevät tarpeen laajentaa setelirahoituksen piirissä olevien kohderyhmiä nykyisestä.

VSY:n mielestä ehdotus on tärkeä, jotta hallituksen asettamat tavoitteet voidaan saavuttaa. Opintoseteleihin tulee osoittaa kuitenkin lisää rahoitusta uusia kohderyhmiä varten mm. työelämävalmiuksien kehittämiseksi. Muuten kohderyhmien laajentaminen ei ole realistista. Lisäresurssin avulla vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat osaltaan vastata hallituksen esittämiin haasteisiin ja tavoitteisiin aliedustettujen ryhmien ja matalan koulutustason omaavien koulutukseen osallistumisen lisäämiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Liian tiukkoja kriteerejä uusien kohderyhmien määrittelyyn ei kannata laatia, koska se voi helposti kangistaa järjestelmää ja estää koulutuksen joustavaa kehittämistä ja toteuttamista.

Selvityshenkilöt moittivat eläkeläisten suurta osuutta opintosetelin saajista, vaikka prosenttiosuus ei annakaan oikeaa kuvaa todellisuudesta. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitosten jakamien setelien arvossa on isoja eroja oppilaitosmuodosta ja käyttäjäryhmästä riippuen. Raportti ei tunnista tätä asiaa lainkaan. Selvityshenkilöiden mielestä eläkeläisten tulisi täyttää tulevaisuudessa jokin muu kriteeri tullakseen setelirahoituksen piiriin, kuten esimerkiksi alhainen pohjakoulutus tai varattomuus.

VSY:n mielestä seniorikansalaisia ei ole perusteita syrjiä opintosetelirahoituksessa. Seniorit tarvitsevat jatkuvasti uutta tietotaitoa, jotta he voivat toimia aktiivisina kansalaisina ja hoitaa arjessa omia ja läheisten asioita yhteiskunnan muuttuessa ja teknistyessä nopeaan tahtiin. Lisäksi Suomi on sitoutunut edistämään elinikäisen oppimisen periaatteen toteutumista käytännössä. Muiden ryhmien osuuden kasvattaminen setelirahoituksessa tulee hoitaa lisäämällä setelirahoituksen määrää.

Koulutustarjonnan kehittäminen kysyntä- ja tarvelähtöisemmäksi
Selvityshenkilöiden oletus on, että uusien kohderyhmien pysyvä saaminen koulutuksen piiriin ja mahdollisimman laajapohjainen yksilöiden kysyntälähtöisyys edellyttävät uuden koulutuskysynnän herättämistä ja sitä vastaavan koulutustarjonnan kehittämistä sekä nykyistä paremman ymmärryksen saamista koulutustarjonnan kehittämistarpeista ja koulutustarjonnan pysyvää uudelleen-suuntaamista. Tätä työtä tulisi koordinoida alueellisissa yhteistyöryhmissä ja arvioida kansallisesti vuosittain.

VSY:n näkemyksen mukaan uuden koulutuskysynnän "herättäminen" on aina perusteltua ja kannatettavaa ja sitä tehdään resurssien sallimissa puitteissa jo nyt vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Koulutustarjonta on jatkuvassa muutoksessa. Sitä suunnataan jo nykyisin kysynnän ja tarpeen mukaisesti, ja näin tullaan tekemään jatkossakin.

Selvityksen mukaan koulutuksessa, ohjauksessa ja koulutusvalintojen tukemisessa lisätään ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistamisen menetelmiä. Kehittämissuuntaa vahvistetaan muuttamalla valtionosuusrahoituksen perusteita niin, että ne kannustaisivat selvemmin koulutusten henkilökohtaistamiseen ja räätälöintiin.

VSY:n mielestä koulutuksen henkilökohtaistaminen ja räätälöinti ovat perusteltuja siltä osin kuin siihen on vapaan sivistystyön oppilaitoksissa käytännön mahdollisuudet nykyisin resurssein. Henkilökohtaistaminen vaatisi oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä. Ajatuksen nykyistä selkeämpi konkretisointi vaatii kuitenkin vielä paljon yhteistä pohdintaa ja kehittämistä.

Selvityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat käyttää jatkossakin setelirahoitusta koulutuksen lisäksi oppilaitosten harrastustavoitteisen toimintaan osallistumisen tukemiseen.

VSY pitää tätä linjausta kannatettavana.

III Työvoiman korkeatasoisen osaamisen vahvistaminen

8 Ehdotuksen toisen osan tavoitteet

Selvityshenkilöt ehdottavat, että pitkän tähtäimen toimenpiteenä aloitetaan kattavaan säästämiseen perustuvan koulutustilimallin ja sen edellyttämien hallinnollisten rakenteiden kehittäminen. Tulevaisuudessa jokaisella yli 25-vuotiaalla Suomessa vakituisesti asuvalla olisi mahdollisuus aktivoida henkilökohtainen koulutustili ja säästää järjestelmän tarjoamin ehdoin omaa myöhempää aikuiskoulutustaan varten. Valtio myöntäisi vastinrahaa 50 prosenttia tilille säästetystä summasta kuitenkin enintään 500 euroa vuodessa ja enintään 1 500 euroa kymmenen vuoden aikana. Puolet valtionosuuteen tarvittavasta rahoituksesta otetaan aikuiskoulutukseen suunnatusta budjettirahoituksesta. Selvityshenkilöt suosittelevat julkisen tuen maksamista ensisijaisesti suorana budjettitukena verovähennyksen sijaan.

VSY:n mielestä ehdotettu koulutustilimalli ei ole esitetyssä muodossa vielä toteuttamiskelpoinen. Avoimia kysymyksiä on liian paljon. Ehdotettu järjestelmä on byrokraattinen ja vaatii huomattavaa henkilöstöresurssien käyttöä hallinnointiin aikana, jolloin henkilöresurssien käyttöä hallinnossa pyritään supistamaan. Koulutustilille osoitetun julkisen rahan käytön valvonta, käyttämättömän rahan palauttaminen, inflaation vaikutusten arviointi ym. ym. tuovat järjestelmään sellaisia vaikeuskertoimia, että niitä pitää huolella harkinta ennen mallin konkreettista kehittämistä. Esityksestä puuttuvat ehdotukset mallin konkreettisesta jatkokehittämisestä sekä mm. seurannan ja arvioinnin järjestämisestä. Lisäksi koulutustilimalli lisännee sellaisen koulutustarjonnan määrää, joka on helppo organisoida ja jolle on ns. varmaa kysyntää. Malli ei tulle edistämään "merkittävän ja vaikuttavan" koulutustarjonnan lisääntymistä.

Koulutustilien tavoitteena on lisätä ei-osallistuvien henkilöiden osallistumista koulutukseen kansalaisten yleisen osaamisen vahvistamisen ohella. VSY:n näkemyksen mukaan malli ei edistä ensin mainitun tavoitteen toteutumista, mutta voi palvella hyvin toteutettuna jo koulutukseen osallistuvien osaamisen vahvistamista.

Selvityshenkilöt toteavat koulutustilien jatkotoimenpiteiden kohdalla, että koulutuksen maksuttomuus ja maksullisuus on koulutustilimallissa määriteltävä osin uudelleen. Heidän mukaansa johdonmukaisinta olisi erottaa toisistaan tutkinnon ja maksuttomuuden määrittelyt ja päättää erikseen, miten laajat maksuttomat opinnot yhteiskunta haluaa kansalaisille tarjota.

VSY:n näkemyksen mukaan koulutuksen maksuttomuus ja maksullisuus saattavat nousta jatkossa uudella tavalla esille. Kyseessä on kuitenkin Suomen oloissa iso periaatteellinen asia, joten siitä tulisi tehdä ensin linjapäätös ja katsoa vasta sitten, miten maksulliseen koulutukseen osallistumista tuetaan eri väestöryhmien ja eri koulutusalojen osalta. Kysymystä ei voida ratkaista koulutustilimallin oheisasiana.


Helsingissä 18.1.2013

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO