VSY

VST 18.10.2011

Lausunto vapaan sivistystyön rahoituksesta, hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2012

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö - Samverkande bildningsorganisationerna ry (VSY) lausuu hallituksen esityksestä HE 59/2011 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2012 (PL 29) ja Valtioneuvoston selonteon VNS 1/2011 vp valtiontalouden tarkentavista kehyksistä vuosille 2012 - 2015 (vapaan sivistystyön rahoitus) seuraavaa:

Talousarvioesityksen mukaan vapaan sivistystyön määräraha on 164 m€. Tästä rahasta valtionosuus oppilaitoksille on 157,5 m€ ja harkinnanvaraisten avustusten osuus 6,5 m€. Vastaavat luvut vuoden 2011 talousarviossa olivat 159 m€ ja 8,1m€. Arvioimme, että leikkaus on suurin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Vapaan sivistystyön valtionosuuksien ja - avustusten suomat taloudelliset edellytykset ovat ristiriidassa vapaan sivistystyön lain määrittelemien tehtävien, kehittämisohjelman tavoitteiden ja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisen kanssa.

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuminen tukee kansalaisten osaamisen kehittymistä ja työurien pidentymistä. Vapaa sivistystyö on merkittävä tekijä koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisessa, koulutuksen periytyvyyden vähentämisessä ja sukupuolten koulutuserojen kaventamisessa. Tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa nousevat opintomaksut eivät kuitenkaan edistä uusien tai haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien pääsyä ja osallistumista vapaan sivistystyön opintoihin. Tällaisten ryhmien rekrytointi ja oppimisen tukeminen vaatii myös uudenlaista osaamista, joka ei ole sisältynyt vakiintuneeseen oppilaitososaamiseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelee yli miljoona aikuista, nuorta ja lasta. Verkostossa on n. 350 oppilaitosta: kansalais- ja työväenopistot (198), kansanopistot (88), kesäyliopistot (20), opintokeskukset (11) ja liikunnan koulutuskeskukset (14). Todettakoon, että vuoden 2012 talousarvioesityksessä veikkausvoittovaroja saavien liikunnan koulutuskeskusten rahoitus on säästynyt leikkauksilta.

Valtionosuuden leikkaus aiheuttaa oppilaitosmuotokohtaisesti suoritteiden (opetustunti/opiskelijaviikko) laskua 3 - 9 %. Kansalaispistot menettävät yli 100 000 tuntia, kansanopistot 26 000 opintoviikkoa, opintokeskukset 5000 tuntia samoin kesäyliopistojen vähennys on 5000 tuntia. Opiskelijamäärien kehitys on kuitenkin osoittanut tarvetta suoritemäärien lisäämiseen kaikissa oppilaitosmuodoissa Suoritteiden leikkaukset tuovat painetta opiskelijamaksujen nostamiseen, mikä puolestaan vaarantaa koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamista. Erityisen ongelman leikkausten etupainotteisuus tuo niille opistoille, jotka toimivat syksyllä alkavan lukuvuosiperiaatteen mukaisesti, koska opiskelijarekrytoinnit on jo tehty.

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja palvelurakenteen suhteuttaminen ympäristöstä tuleviin haasteisiin edellyttävät suunnitelmallista ja pitkäjänteistä palvelurakenteen kehittämistä, jossa keskeisinä elementteinä ovat suoriteperusteiset ja laskennalliset valtionosuudet. Tulevaisuudessa näiden saattaminen vastaamaan kysyntää ja erityisryhmien tarvetta on tärkeää. On myös turvattava palvelurakenteiden muutosten jälkeen uusien rakenteiden toimintakyky.

Esitämme, että vapaan sivistystyön valtionosuuksiin osoitettua määrärahaa ei kehyskaudella leikata. Sen sijaan vahvistetaan valtionosuuksien määrää siten, että oppilaitokset pystyvät toteuttamaan vapaata sivistystyötä koskevan lain ja hallitusohjelman tavoitteita.

Oppilaitosten harkinnanvaraisten valtionavustusten yli kahden miljoonan euron leikkaus vuoden 2011 tasosta heikentää tuntuvasti vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009-2012 toimeenpanoa. Vapaan sivistystyön kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta on toivottavaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön ja oppilaitosmuotojen yhteisesti valmisteleman kehittämisohjelman toimenpiteet saatetaan loppuun. Painopisteinä ohjelmassa ovat maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien ja ikärakenteen muutoksista aiheutuviin tarpeisiin vastaaminen. Kehittämisohjelman toimeenpano edellyttää myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja ylläpitäjiä edustavilta järjestöiltä tuntuvaa panostusta. Kuitenkin vapaan sivistystyön järjestöjen toimintaedellytyksiä aiotaan heikentää vähentämällä järjestöjen valtionavustuksia 16 prosenttia.

Esitämme, että harkinnanvaraisten avustusten määrää nostetaan 2,5 miljoonalla vuodelle 2012 käytettäväksi opintoseteliavustuksiin ja vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009 - 2012 toimeenpanoon.

Rakenteellisen ja sisällöllisen kehittämistyön ja ohjauksen kannalta pidämme hyvänä kiinteää yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa muutoinkin kuin rakenteelliseen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Näemme tarpeellisena, että vapaan sivistystyön asemaa ja sisällöllistä asiantuntemusta voitaisiin vahvistaa ministeriössä samalla, kun toteutetaan kehyksissä mainittua opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan uudistusta.

Kehyksissä todetaan, että kehitetään Sähköisen asioinnin ohjelmaa (SADe-ohjelma). Opitun tunnistamisen ja tunnustamisen näkökulmasta on suotavaa, että myös vapaan sivistystyön toimijat olisivat mukana ohjelmassa.

Helsingissä 17.10.2011


Pirkko Ruuskanen-Parrukoski
puheenjohtaja

Leena Saloheimo
pääsihteeri, ma


Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO