VSY

VST 20.10.2011

Lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta 2011 - 2016 (OKM/12/500/2011)

Opetus - ja kulttuuriministeriölle

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) ry:n hallitus lausuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta 2011 - 2016 seuraavaa:

Vapaan sivistystyön koko maan kattava verkosto koostuu 340 oppilaitoksesta, jotka edustavat viittä koulutuksen toteutusmuotoa: kansalais- ja työväenopistoja (198), kansanopistoja (88), kesäyliopistoja (20), liikunnan koulutuskeskuksia (14) ja opintokeskuksia (11). Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuu vuosittain n. 1,3 miljoonaa ihmistä. Yli puolet vuosittain aikuiskoulutukseen osallistuvien aikuisten määrästä koostuu vapaan sivistystyön oppilaitoksien opiskelijoista.

VSY:n hallitus ottaa tässä lausunnossa kantaa erityisesti lukujen Väestön koulutustaso ja osaaminen sekä Aikuiskoulutus -sisältöön niiltä osin, kuin se liittyy vapaan sivistystyön toimintaan, tavoitteisiin ja toimintaedellytyksiin. Yhteisjärjestön lausunto täydentää vapaan sivistystyön järjestöjen omia lausuntoja.

Väestön koulutustaso ja osaaminen
VSY:n hallitus pitää hyvänä, että kehittämisohjelmassa nostetaan esiin koulutuksellisen tasa-arvon merkitys kansalaisten ja kansakunnan hyvinvoinnille. Tasa-arvoa heikentävä kehitys näkyy myös vapaassa sivistystyössä ja haastaa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja oppilaitoksia. Koulutuksellisen tasa-arvon ohjelmaan (toimenpiteet 2, 3 ja 4) tulee sisällyttää myös vapaa sivistystyö. Selvityksen (Manninen, Luukanne 2008) mukaan vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisella on suoria vaikutuksia osallistujien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistumiseen - koulutus ja siten myös sen positiiviset vaikutukset kasautuvat tietyille väestöryhmille.

VSY:n hallitus pitää hyvänä tasa-arvo-ohjelmaa tukevan tutkimushankkeen käynnistämistä ja ehdottaa, että siihen voitaisiin kytkeä syksyllä 2011 kolmen yliopiston kanssa käynnistyvä Sivistystyön vapaus ja vastuu -tutkimushanke sopivilta osiltaan.

Tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa nousevat opintomaksut eivät edistä uusien tai haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien pääsyä ja osallistumista vapaan sivistystyön opintoihin. Tällaisten ryhmien rekrytointi ja oppimisen tukeminen vaatii myös uudenlaista osaamista, joka ei ole sisältynyt vakiintuneeseen oppilaitososaamiseen tai opettajakoulutuksen sisältöihin.

On erinomaista, että koulutuspolitiikan perustaksi otetaan elinikäinen oppiminen. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tässä pitkä perinne ja runsaasti osaamista. Ne tuottavat ja kehittävät kansalaisten elinikäisen oppimisen taitoja ja niiden opintoihin osallistuminen synnyttää oppimismotivaatiota (Manninen, Luukannel 2008), joka usein johtaa myös tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutumiseen tai palaamiseen.

Nonformaalin ja informaalin oppimisen kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa parantaa kansalaisten siirtymistä eri koulutusmuotojen, työelämän ja mm. vapaaehtois- ja harrastustoiminnan välillä (toimenpide 11). VSY:n hallitus korostaa, että opitun tunnustamisen ja elinikäisen oppijan koulutuspolkujen edellytysten luomiseen tarvitaan eri toimialojen vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Hyvää on myös, että vapaan sivistystyön oppilaitosten panos maahanmuuttajien omaehtoisen kotoutumiskoulutuksen toteuttajana saa huomiota ja että sitä on tarkoitus kehittää (toimenpide 14). Sekä rinnasteisen kotoutumiskoulutuksen että työvoimaan kuulumattomien aikuisten maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan tukevan koulutuksen rahoituksen järjestäminen opintoseteliavustuksin vaatii kehittämistä. Koulutuksen lisääminen edellyttää resurssien varmistamista.

Aktiivinen kansalaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen oppimisen tavoitteina (toimenpide 21) eivät ole vain lasten ja nuorten koulutuksen asia, vaan niitä tulee oppia ja kehittää myös aikuisiällä. Osallisuuden ja vaikuttamisen taitojen opetus osana elinikäistä oppimista on yhteiskunnan ja yksilön valmiuksien kannalta merkityksellistä. Monissa vapaan sivistystyön toimintamuodoissa niitä on opiskeltu ja opittu kautta aikojen ja alalle on kertynyt tähän liittyvää menetelmällistä osaamista.

Aikuiskoulutus

VSY:n hallitus toteaa, että Aikuiskoulutus -luvussa vapaan sivistystyön osuus jää valitettavan ohueksi ja konkretisoituu melko huonosti - erityisesti, kun otetaan huomioon alan laajuus, monipuolisuus ja osallistujavolyymit. Kansalliset tavoitteet aikuiskoulutukseen osallistumisen lisäämisestä (toimenpide 114) edellyttävät, että vapaa sivistystyö tunnistetaan ja kuvataan eksplisiittiseksi osaksi suomalaista elinikäisen oppimisen järjestelmää. Kehittämissuunnitelmassa korostuvat talouden ja työelämän tarpeet ja koulutuspoliittinen fokus on työikäisissä. Vapaalla sivistystyöllä ja kansalaisten harrastustavoitteisella opiskelulla on merkittävä vaikutus väestön työ- ja toimintakyvyn säilymiselle. Myös ikääntyneiden koulutustarpeisiin, hyvinvointiin ja osallisuuteen tulee kiinnittää huomiota - yhteiskunnan kokonaisuudessa tällä on taloudellisiakin heijastusvaikutuksia mm. sosiaali- ja terveydenhuollon alueella.

VSY:n hallitus kannattaa lämpimästi aikuiskoulutustilijärjestelmän, sähköisen sivistyskeskuksen ja SADE-ohjelman Oppijan verkkopalvelun aikaansaamista (toimenpiteet 117 - 119) ja niiden yhteen kytkemistä käyttäjälähtöisesti. Tätä kokonaisuutta täydentäisi kansalaisen sähköinen osaamisportfolio sekä nonformaalin oppimisen dokumentoinnin ja tunnistamisen menetelmien kehittäminen. Aikuiskoulutustilijärjestelmän käyttöönotossa on otettava huomioon perusrahoituksen riittävyys.

Vapaa sivistystyö -kohdassa herättää huolestumista se, että laaja, kentän ja hallinnon yhteistyönä valmisteltu ja toimeenpanoltaan vielä keskeneräinen kehittämisohjelma pelkistyy vuorovaikutteiseksi rakenteellisen kehittämisen ohjelmaksi ja siihen liittyvien hankkeiden tukemiseksi. Mm. alkusyksystä valmistuneen tilastotyöryhmän esiin nostamia kehittämisehdotuksia ei Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa mainita. Vaarana on myös, että kehittämisohjelma painottuu rakenteellisiin kysymyksiin eikä sisällölliseen kehittämiseen löydy voimavaroja. Sekä perustehtävän että toimialalle tarjottujen uusien tehtävien laadukkaaseen hoitamiseen tarvitaan toiminnan sisällöllistä kehittämistyötä.

Yhteisjärjestön hallitus pyytää kiinnittämään myös huomiota ministeriön henkilöstöresurssin riittävyyteen vapaan sivistystyön asioiden hoitamisessa, mm. kehittämisohjelman loppuun viemisessä.
 
Helsingissä 20. lokakuuta 2011

VAPAAN SIVISTYSTYÖN YHTEISJÄRJESTÖ -
SAMVERKANDE BILDNINGSORGANISATIONERNA RY


Pirkko Ruuskanen-Parrukoski
puheenjohtaja

Leena Saloheimo
pääsihteeri ma.

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO