VSY

VST 30.1.2009

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet

Asia: Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) hallitus on käsitellyt työryhmän raporttia kokouksessaan 19.1.2009. VSY keskittyy lausunnossaan tarkastelemaan työryhmän tekemiä ehdotuksia avoimen yliopisto-opetuksen ja AHOT -näkemysten osalta. Näillä asioilla on yhtymäkohtia ja vaikutuksia vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa.

Avoin korkeakouluopetus

Vapaa sivistystyö on osa suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää ja siihen osallistuu vuosittain noin miljoona opiskelijaa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat koulutuspalveluja, joihin opiskelijat hakeutuvat omaehtoisesti valiten ja määritellen omat oppimistavoitteensa, -menetelmänsä ja -ympäristönsä. Opintojen tarkoitus on, elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti, vastata kansalaisten sivistystarpeisiin. Vapaa sivistystyö edistää yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittämistä, vahvistaa yhteisöllistä toimintaa ja tukee moniarvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan kehittymistä. Koulutuksellinen tasa-arvo ja koulutuspalvelujen saatavuuden turvaaminen ovat vapaan sivistystyön keskeisiä arvoja.

Vapaan sivistystyön sekä avoimen yliopiston toimijoiden yhteisenä tavoitteena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja palvelujen saatavuutta. Aikuisväestöllä tulee olla hyvät mahdollisuudet käyttää yliopistojen tuottamaa avoimen yliopiston koulutustarjontaa, joko yliopistojen omana palveluna tai toteutettuna yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan muussa kuin yliopistojen itsensä toteuttamassa avoimessa yliopisto- opetuksessa oli vuonna 2006 49 783 osallistumistapausta ja 88 072 opetustuntia. (Lähde. Koulutustilastot. Tilastokeskus). Aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmien mukaisesti eri oppilaitostyyppeihin sovelletaan erilaista rahoitusmallia ja -lainsäädäntöä. Yliopistojen itsensä toteuttamassa avoimessa yliopisto-opetuksessa sovelletaan yliopistojen maksuperustelakia. Yhteistyöoppilaitokset saavat rahoituksensa vapaata sivistystyötä koskevan valtionosuusjärjestelmän kautta.

Opetusministeriön asetus yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista (737/2007) koskee yliopistoja, yhteistyöoppilaitoksia koskee oma maksuasetuksensa. Tähän perustuen yhteistyöoppilaitoksessa opiskeleva avoimen yliopiston opiskelija maksaa kahdenlaisia maksuja: yhden kurssimaksun avoimelle yliopistolle ja toisen yhteistyöoppilaitokselle. Eri yliopistojen järjestämät avoimen yliopiston opintomaksut vaihtelevat suuresti ja ne ovat riippuvaisia monista tekijöistä. Kokonaishintaan vaikuttaa lähiopetuksen ja tuutoroinnin määrä, kouluttajien palkkiot ja matkakorvaukset, opetusryhmien koko, oppimisympäristön käytöstä aiheutuneet kulut jne. Sama hinnoittelun monimuotoisuus koskee myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Oppilaitosten tarjoamat ohjaukseen ja neuvontaan liittyvät oheispalvelut vaihtelevat, sillä kunkin oppilaitosmuodot valitsemat opetus- ja oppimismenetelmät ja tukipalvelut tarjoavat opiskelijoille vaihtoehtoisia opiskelumuotoja ja johtavat väistämättä erilaisiin kustannuksiin. Tavoitteeksi voidaan kuitenkin asettaa pyrkimys tehdä hinnanmuodostus asiakkaalle/opiskelijalle perustelluksi ja ymmärrettäväksi. Avoinyliopisto.fi - tietokanta edellyttää jatkossa, että hintatiedot ovat siellä selkeästi esitettynä.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten keskusjärjestöt ja Avoimen yliopiston foorumi muodostivat keväällä 2007 ns. muistiotyöryhmän, jonka tehtävänä oli kehittää yliopistojen ja vapaan sivistystyön yhteistyötä koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi ottaen huomioon vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Aloite työryhmän perustamiselle oli esitetty Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän raportissa (OPM 2005:38).

Aikuiskoulutuksen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös yhteistyön kehittämiseen. Muistiotyöryhmä katsoi tuolloin, että ei ollut perusteltua tehdä yhteistyötä koskevia ratkaisuja tilanteessa, jossa toimintaympäristöön vaikuttavien muutosten läpivienti, erityisesti aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, oli kesken. Muistiotyöryhmä halusi kuitenkin tukea yhteistyötä yhdessä valituilla alueilla. Keskeisiksi kehittämisen haasteiksi todettiin:

- koulutuksellisen tasa-arvon ja saavutettavuuden varmistaminen
- yhteistyön tavoitteiden ja toimintamuotojen määritteleminen
- yhteistyön tiivistäminen ja yhteistyökäytänteiden selkiyttäminen

Muistiotyöryhmä tunnisti myös seuraavat kehittämiskohdat:

Opetustarjonnan suunnitelmallisuus ja opinto-ohjaus
Pedagoginen kehittäminen
Korvaavuuskäytännöt /aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen
Alemmat tutkinnot ja avoimen väylän edistäminen
Opetustarjonnan suunnitelmallisuus / valintakriteerien vahvistaminen
Tiedotus ja markkinointi
Kansainvälinen toiminta
Teknologiaratkaisut

Keskinäisen alueellisen yhteistyön merkitys on viime vuosina noussut esille esim. maakuntakorkeakouluhankkeissa. Maakunnan mittakaavassa on voitu löytää korkeakoulujen uudenlaisen yhteistyön keinoja niin vapaan sivistystyön toimijoiden kuin monien muidenkin alueellisten toimijoiden kesken. Korkeakoulujen yhteiset aluestrategiat ovat olleet tiivistämässä avoimen yliopiston aluetoimintaa.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset haluavat tulevaisuudessakin olla niitä kumppaneita, joiden verkoston avulla opiskelu avoimessa yliopistossa on mahdollista myös syrjäseuduilla ja haja-asutus alueilla. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tuottavat paikkakunnalle kaikkien eri yliopistojen tarjontaa monipuolistaen siten kurssivalikoimaa. Oppilaitokset ovat myös kehittäneet erilaisia tukipalveluja avoimen opiskelijoille, mikä on vahvistanut opiskelijoiden hakeutumista tietyn vapaan sivistystyön oppilaitosmuodon järjestämille avoimen yliopiston kursseille.


VSY tukee työryhmän esitystä, jonka mukaan korkeakoulut edistävät avoimen korkeakouluopetuksen alueellista, ajallista ja muuta saatavuutta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja että näitä tavoitteita tuetaan myös rahoitusperusteilla sekä indikaattoriseurannalla.

AHOT - Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamis- ja tunnistamisjärjestelmä

VSY pitää myönteisenä, että työryhmä on huomioinut Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston antaman suosituksen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä, jossa suositellaan, että jäsenvaltiot noudattavat osaamiseen perustuvaa lähestymistapaa tutkintojen määrittelyssä ja kuvauksessa ja edistävät epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista. Suomessa samoin kuin muissa Euroopan unionin jäsenmaissa on viitekehyksen suunnittelussa haasteellista rakentaa keskinäistä luottamusta koulutuksen järjestäjien ja opetusviranomaisten kesken. Työryhmän raportti osoittaa, että on olemassa mahdollisuuksia ja rakenteita eri tavoin hankitun osaamisen ja pätevyyden tunnustamiselle. Todellinen tahto ja työkalut ovat vasta kehittymässä.

AHOT -järjestelmän jatkotyöksi työryhmä ehdottaa, että tunnustamisjärjestelmän kehittämisen käytäntöjä tarkennetaan ja kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. On ensiarvoisen tärkeätä, että keskeiset sidosryhmät kutsutaan mukaan yhteistyöhön. Opiskelijoiden henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) onnistunut laatiminen vaatii aikuiskoulutusjärjestelmän laajaa tuntemusta ja tutustumista muiden kuin oman oppilaitoksen toimintaan.

VSY esittää, että AHOT -kehittämistyötä tehdään laaja-alaisessa asiantuntijaryhmissä, joihin kutsutaan mukaan myös vapaan sivistystyön edustajia.

Erityispätevyys
 
Työryhmä esittää uuden käsitteen erityispätevyys käyttöönottoa. Raportissa todetaan, että erityispätevyydet luodaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutuksessa. Edelleen todetaan, että erityispätevyydet määritellään kansallisen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen yhteydessä ja että ennen viitekehyksen valmistumista käynnistettävistä erityispätevyyksistä päätetään opetusministeriön päätöksellä.

Vaikuttaa siltä, että ensin on otettu käyttöön termi/käsite ja vasta sitten työstetään sen sisältöä. Raportti vakuuttaa uuden termin tarpeellisuudesta, mutta samanaikaisesti jää kuitenkin epäselväksi, mistä oikein on kyse. Käsitteen käyttöönotto vaatinee lisäinformaatiota ja -selvittämistä.

 

VAPAAN SIVISTYSTYÖN YHTEISJÄRJSTÖ -
SAMVERKANDE BILDNINGSORGANISATIONERNA RY


Aaro Harju, puheenjohtaja

Eeva-Inkeri Sirelius, pääsihteeri

 

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO