VSY

VST 20.12.2006

Kannanotto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2007-2012

Opetusministeriö 4.12.2006

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö - Samverkande bildningsorganisationerna ry esittää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistarpeista seuraavaa:

Väestön sivistystaso ja osaavan työvoiman saatavuus

Aikuiskoulutus tulee nostaa aikaisempaa keskeisempään asemaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 - 2012. Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja sivistystason kohottaminen vaativat Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän esittämän kehittämisohjelman jatkamista. Kehittämisohjelma sisälsi kolme toimenpideohjelmaa: aikuisväestön osaamistason ylläpitäminen ja uusintaminen 2002- 2010, aikuisväestön koulutustason nostaminen (NOSTE) 2003-2007 sekä kansalaisvalmiuksien kehittäminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen.

Vapaalla sivistystyöllä on keskeinen tehtävä pyrittäessä aikuiskoulutuksen määrälliseen kasvuun. Tavoittaahan se jo nyt yli 1,1 miljoonaa aikuista vuosittain. Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi nostaa koulutukseen osallistuvien aikuisten määrän 54 prosentista 60 prosenttiin koko aikuisväestöstä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää aikuiskoulutukseen varattavien taloudellisten resurssien lisäämistä. Erilaisten hakevan toiminnan hankkeiden avulla rohkaistaan myös ns. aliedustettuja ryhmiä tarttumaan tarjolla oleviin oppimisen ja koulutuksen mahdollisuuksiin. NOSTE- ohjelmasta saatuja kokemuksia tuki- ja ohjauspalveluista tulisi hyödyntää ja sen hyviä käytänteitä levittää kaikkien oppilaitosten arkitoiminnoiksi.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävänä on antaa yleissivistävää koulutusta ja tarjota sellaisia oppimisen mahdollisuuksia, jotka tukevat kansalaisten itsensä kehittämistä, omaehtoista oppimista ja hyvinvointia. Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tuloksellisuus ilmenevät syrjäytymisen ehkäisynä, yhteiskunnan sosiaalisena eheytenä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vahvistumisena.

Osaavan ja työelämässä jaksavan työvoiman saatavuus tulee turvata myös lisäämällä ammattisivistävää ja muuttuvan työelämän valmiuksia vahvistavaa opintotoimintaa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämä, työelämän tarpeita vastaava koulutus tulee opintososiaalisesti ja työvoimapoliittisesti rinnastaa ammatilliseen aikuiskoulutukseen.

 

Rakenteellinen kehittäminen ja ohjausjärjestelmät

Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää opetus- ja sivistystoimen rakenteiden ja rahoitus- sekä ohjausjärjestelmien uudistamista. Uudistuksen tavoitteena tulee olla kansalaisten yhtäläinen oikeus saada tarpeittensa mukaista koulutusta ja kehittää itseään. Oppilaitosten ylläpitäjäverkosto muodostuu sekä julkishallinnollisista että yksityisistä omistajista. Palveluverkoston monipuolisuuden turvaamiseksi tulee rakenteellista uudistamista tehtäessä huolehtia yksityisten ylläpitäjien toimintaedellytyksistä ja niiden palvelutarjonnan jatkuvuudesta. Monipuolisuus takaa moniarvoisen yhteiskuntakehityksen ja osallistujille riittävästi valinnan mahdollisuuksia.

Alueellista ja seutukunnallista yhteistyötä oppilaitosten välillä tulisi tukea ja rohkaista erilaisin kannustimin. Yhteissuunnittelu ja yhteisesti hoidettu tiedottaminen lisäävät tehokkuutta ja opiskelupalvelujen näkyvyyttä. Palvelutarjonnan koordinointi tulisi asettaa alueellisten yhteistyöfoorumeiden tehtäväksi.

Informaatio-ohjauksena toteutettu suuntaviivaohjaus pyrkii kohdentamaan resursseja ns. aliedustetuille ryhmille. Informaatio- ohjauksen rinnalla tarvitaan muita toimenpiteitä, joilla tuetaan näiden ryhmien osallistumista koulutukseen. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän kehittäminen monipuolisemmaksi ja joustavammaksi vastaamaan erityisryhmien ja erilaisten koulutusten poikkeavia kustannuksia edellyttää että nykyisen järjestelmän toimivuus ja reagointikyky selvitetään. Rahoitusjärjestelmää uudistettaessa tulee jatkossakin voida ottaa huomioon erilaiset järjestämisolosuhteet ja kohderyhmän edellyttämät palvelut. Tämä edellyttää erilaisten porrastustekijöiden ja kertoimien käyttöä ja myös opiskelijakohtaisen rahoituksen (mm opintosetelit) laajentamista.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset muodostavat monipuolisen verkoston, jolla on toisiaan täydentäviä palvelutehtäviä, mutta myös omia erityistehtäviään.

Kansalaisopistot pyrkivät vahvistamaan rooliaan kansalaisten lähipalveluna ja profiloitumaan myös aikuisten ohjauksen ja neuvonnan palvelupisteinä.

Kansanopistot, joille on ominaista internaattipedagogiikan hyödyntäminen ja asiantunteva päätoiminen henkilöstö, soveltuvat hyvin erityisryhmien kouluttajiksi. Maahanmuuttajat, erilaisissa nivelvaiheissa olevat kansalaiset tai erilaista kuntoutusta ja erityisopetusta vaativat ryhmät voivat tulevaisuudessa olla tärkeitä kansanopistojen palvelujen käyttäjiä.

Opintokeskukset toimivat tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, toteuttavat järjestömuotoista opintotoimintaa ja vahvistavat merkittävät tavalla kansalaisyhteiskunnan ja demokratian toteutumista.

 

Vaikuttavuus, laatu ja tehokkuus

Alueellinen yhteistyö tarkoittaa parhaimmillaan hyvinkin laajaa verkostoa, joka koostuu erilaisista alueella toimivista oppilaitoksista yliopistot, täydennyskoulutuslaitokset sekä ammattikorkeakoulut mukaan lukien. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat tukea oppilaitosten laatujärjestelmien ja vaikuttavuusindikaattoreiden kehittämistä antamalla omaa asiantuntemustaan oppilaitosverkostojen käyttöön.

Suunnittelukaudella on tiedossa tärkeitä konkreettisia kehittämiskohteita kuten aikuisten ohjaus ja aiemmin opitun tunnustaminen. Näitä kehittämällä voidaan mitä ilmeisimmin vaikuttaa koulutusjärjestelmän tehokkuuteen ja toimintakykyyn.

Ohjaus tulee nähdä huomattavasti laajempana kehittämisalueena kuin ainoastaan oppilaitosten omille opiskelijoille suunnattavana opinto-ohjauksena. Ohjausta tarvitsevat koulupudokkaat, maahanmuuttajat ja nivelvaiheessa olevat nuoret ja aikuiset. Ohjausta tulisi olla tarjolla kaikille kansalaisille, jotka kohtaavat elämässään murrosvaiheen, josta voi seurata opiskelun aloittaminen, uuden ammatin hankkiminen tai lisäkoulutukseen hakeutuminen.

 

Tasa-arvo

Tasa-arvotehtävä on vapaan sivistystyön keskeisin koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen tehtävä. Kehittämissuunnitelmassa tulisi vahvasti korostaa koulutuspalvelujen saatavuuden merkitystä. Riittävän tiheän palveluverkoston lisäksi tasa-arvo edellyttää myös aliedustettujen väestöryhmien erityiskohtelua. Maahanmuuttajat, työttömät, ja ikääntynyt väestö vaativat kukin omia erityisohjelmiaan. Myös miesten monipuolinen koulutukseen osallistumisen lisääminen vaatii kannustimia. Elämänkaaren erilaisissa nivelvaiheissa kansalaisen tulisi saada hyvinkin henkilökohtaista ohjausta valintojen tekemisen tueksi. Joillekin erityisryhmille internaattiopetus voi olla hyvin tuloksekas tapa saada elämästä, työstä ja omasta itsestään tukeva ote. Oikea-aikainen koulutus tukee yksilön selviytymistä ja menestymistä yhteiskunnassa.

Tasa-arvo merkitsee myös tasapuolisia opintososiaalisia etuuksia kaikille opiskelijoille. Pitkäkestoisia opintoja harjoittavan kansanopisto-opiskelijan asema tulee rinnastaa tutkinto-opiskelijoiden asemaan. Kaikki, kansalaisten ja maahanmuuttajien erilaiseen kohteluun johtavat, tulkintaepäselvyydet oikeuksista ja rajoituksista tulee täsmentää ja käytänteitä yhdenmukaistaa.

Opiskelun taloudellisten esteiden poistaminen on tärkeätä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.

 

Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajien oppimisen mahdollisuuksia tulee laajentaa siten, että jokaisella on mahdollisuus oppia Suomen kieltä ja kulttuuri- ja yhteiskuntatietoutta siten kuin hänen kotoutumisensa edellyttää. Oppimisoikeuksia tulisi pikemminkin laventaa kuin kaventaa. Eri moduuleista koostuva oppimissuunnitelma voidaan toteuttaa useissa eri oppilaitoksissa suoritettavina jaksoina. Käytäntö osoittaa, että maahanmuuttajien osallistuminen taide- ja taitoaineiden kursseille yhdessä kantaväestön kanssa tukee myönteisesti maahanmuuttajien integroitumista Suomeen.

Koulutuspalvelujen tarjoajina opetushallinnon alaiset vapaan sivistystyön oppilaitokset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa omalla tarjonnallaan suhteessa työvoimapoliittisen koulutukseen. Lisäämällä ns. rinnasteisia koulutusratkaisuja hyödynnetään olemassa olevan oppilaitosten palvelutarjontaa. Tällä hetkellä erilaiset opintososiaaliset edut ja korkeat kurssimaksut estävät maahanmuuttajia valitsemasta kieli- ja kulttuurikoulutusta vapaan sivistystyön sektorilta, vaikka tarjontaa on.

Eri oppilaitosten ja erilaisten toimijoiden alueellista yhteistyötä tulisi vahvistaa. Taloudellisista resursseista kilpailemisen sijasta olisi syytä koota voimat monipuolisen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkoston rakentamiseksi ja monipuolisten ja laadukkaiden koulutuspalvelujen tuottamiseksi maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien kouluttaminen vaatii erityisosaamista kaikilta eri aineiden opettajilta. Opettajien täydennys- koulutuksessa tulee varautua lisääntyvään täydennyskoulutustarpeeseen.

Työperäisen maahanmuuton merkityksen korostaminen näkyy koulutusresurssien kohdentamisessa työikäiseen väestöön. Ikääntyneet maahanmuuttajat ja kotiäidit ovat jääneet vaille riittävää huomiota ja kohtuuhintaisia koulutuspalveluja. Opintosetelin käytöstä on saatu myönteisiä kokemuksia. Opintoseteli on käyttökelpoinen väline silloin, kun resursseja halutaan kohdentaa jollekin tietylle väestöryhmälle. Opintosetelijärjestelmä mahdollistaa pitkäkestoisen koulutusohjelman toteuttamisen esimerkiksi siten, että eri moduuleja hankitaan eri palvelujen tarjoajilta rahoittajan pysyessä samana.

Hyvä maahanmuuttajapolitiikka edellyttää, että kaikkien maahanmuuttajien kotoutumisprosessista huolehditaan ja että kotoutumiskoulutuksella tavoitellaan laaja-alaisia valmiuksia toimia niin työntekijänä kuin kansalaisena Suomessa.

Tilastointijärjestelmää tulee kehittää siten, että on olemassa luotettavat tiedot maahanmuuttajien koulutukseen osallistumisesta eri oppilaitoksissa.


Aikuisväestön osaaminen

Ohjauksella tulee olemaan keskeinen asema aikuisväestön motivoimiseksi koulutuksen ja opiskelun piiriin. Ohjaus ei tarkoita ainoastaan oman oppilaitoksen koulutusohjelmista tiedottamista vaan laaja-alaista opiskelijan aiempien opintojen selvittämistä, osaamisen arviointia, koulutustavoitteiden analysointia ja sopivan opiskelijapolun löytämistä. Ohjauksessa tulee ottaa huomioon nonformaalin koulutuksen aikuisille tarjoamat mahdollisuudet. Vapaan sivistystyön oppilaitokset, erityisesti kansalaisopistot, soveltuvat laajan verkostonsa vuoksi hyvin ohjauksen toteuttajiksi. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö korostaa, että lisäpanostuksia tarvitaan tulevina vuosina ohjauksen ja neuvonnan parantamiseksi.

Osaamisen kartoittaminen, opitun tunnistaminen ja opitun tunnustaminen liittyvät läheisesti aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittämiseen. Olisi perusteltua käynnistää kansallinen kehittämisohjelma, johon kutsutaan opetusministeriön ja työministeriön lisäksi laaja kentän asiantuntemus.
 

Kansainvälistymien

Kansainvälistymistä tukevat aloitteet ja ohjelmat ovat tervetulleita. Vapaan sivistystyön oppilaitosten tavoitteena on hyödyntää Euroopan Unionin tarjoamia koulutusohjelmia sekä EU:n käynnistämää kansalaisten Eurooppa- ohjelmaa (2007-2013) hyvinkin laaja-alaisesti tarjoamalla opintoryhmille mahdollisuuksia osallistua koulutukseen Suomen lisäksi muissa EU:n jäsenmaissa. EU:n ohjelmat edellyttävät aina omarahoitusta osana hankkeiden kokonaisbudjettia. VSY esittää, että opetusministeriö varautuisi kattamaan osan omarahoitusvastuusta kansallisesti myönnettävillä avustuksilla.


Opetuksen kehittäminen, opiskelijoiden asema ja opetushenkilöstö

Vapaan sivistystyön ohjaus- ja rahoitusjärjestelmiä tulee kehittää niin, että koulutuksellista tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta vahvistavia opinto-ohjelmia voidaan kehittää eri opiskelija¬ryhmien tarpeita ja sosioekonomisia mahdollisuuksia vastaavalla tavalla. Pitkäjänteinen kehittämistyö edellyttää koulutuksen järjestäjiltä varmuutta siitä, että koulutuksen tarvitsijat myös voivat siihen osallistua. Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmässä tulisikin huomioida kehittämistyön, hakevan toiminnan ja opinto-ohjauksen aiheuttamat kustannukset.

Aikuisopiskelijoiden opintososiaalisen aseman ja toimeentuloturvan tulisi olla tasa-arvoinen riippumatta siitä, minkä koulutuslain alaisena kokopäivätoiminen opiskelu järjestetään. Tarvitaan eri viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä opiskelijalähtöisen rahoitusmallin (erityisesti opintosetelit) kehittämiseksi niin, että koulutuksen tarvitsijoiden tasa-arvoinen asema turvataan.

Toisen asteen opintotukea tulee kehittää Eduskunnan linjausten mukaisesti. Tällöin tulee ottaa huomioon myös se, että toisen asteen koulutuksen erikoistumisen ja vapaan hakeutumisen vuoksi opiskelu edellyttää yhä enenevässä määrin asumista kodin ulkopuolella.

Erilaisten opiskelijaryhmien erityistarpeet, opetuksen joustava järjestäminen muuttuvan työelämän tarpeiden mukaan ja oppilaitosrakenteessa sekä niiden henkilöstön rakenteessa tapahtuvat muutokset edellyttävät henkilöstön jatkuvaa koulutusta. Vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys (VSOP) -ohjelman jatkuminen tulee turvata. Myös yksityisille koulutuksen järjestäjille tulisi luoda rahoitusjärjestelmä josta henkilöstön täydennyskoulutuksen aikaiset sijaiskustannukset voitaisiin korvata.

 

VAPAAN SIVITYSTYÖN YHTEISJÄRJESTÖ -
SAMVERKANDE BILDNINGSORGANISATIONERNA ry

Pekka Sallila
Puheenjohtaja

Eeva-Inkeri Sirelius
pääsihteeri

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO