VSY

VST 20.9.2006

Lausunto Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta

Opetus ja työhallinnon Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen yhteistyöryhmän kuulemistilaisuus 19.9.2006


Vapaa sivistystyö

Suomessa 350 aikuisoppilaitosta:
Kansalais- ja työväenopistot n. 250 kpl
Kansanopistot 91 kpl
Kesäyliopistot 21 kpl
Opintokeskukset 11 kpl
Liikunnan koulutuskeskukset 14 kpl

Oppilaitokset tarjoavat pääsääntöisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta, mutta myös ammatillista koulutusta: pitkäkestoisia ammatillisen koulutuksen ohjelmia sekä aikuisten ammatillista täydennyskoulutusta. Vapaan sivistystyön oppilaitokset profiloituvat kansalaisten omaehtoisen oppimisen tukijoiksi ja kansalaisyhteiskunnan vahvistajiksi. Tavoitteina ovat persoonallisuuden kehittäminen, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen sekä osallisuuden edistäminen.

Työryhmän raportin (työhallinnon julkaisuja 351/2005) kuvaus vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamasta koulutuksesta vastaa nykytilannetta. Ehdotetut toimenpide-ehdotukset ovat kuitenkin melko laimeita.

Maahanmuuttajien ja kantaväestön opiskeleminen samoissa oppilaitoksissa ja osittain samoilla kursseilla lisäävät suvaitsevaisuutta, lieventävät ennakkoluuloja ja edistävät myönteistä asennoitumista molemmissa ryhmissä. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kohtaamispaikkoja, joissa maahanmuuttajat voivat opiskelemisen yhteydessä luoda sosiaalisia kontakteja kantaväestön edustajiin. Vuorovaikutus edesauttaa maahanmuuttajien omaa kotoutumista ja lisää kantaväestön suvaitsevaista suhtautumista heitä kohtaan.


Erityispiirteet:

Opintokeskukset toimivat läheisessä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa ja monet maahanmuuttajien omat yhdistykset käyttävät näiden palveluja mm. kouluttaessaan jäseniään järjestötoimintaan. Opintokeskukset ovat toteuttaneet menestyksellisesti kansalaisopintojen ohjelmia maahanmuuttajaryhmille. Osa ohjelmat pohjautuu VSY:ssä laadittuun suositukseen vapaan sivistystyön kansalaisopinnoista.


Useat kansalais- ja työväenopistot ovat kuntien ylläpitämiä oppilaitoksia ja tarjoavat oman paikkakuntansa mahanmuuttajille suomen kielen kursseja sekä laajan kirjon taide- ja taitoaineiden opetusta yhdessä suomalaisten kanssa. Opistoilla voisi olla nykyistä voimakkaampi rooli kuntien toimeenpanemissa maahanmuuttajaohjelmissa. Kansalaisopistot järjestävät YKI -kielitutkintoja sekä niihin valmentavaa kielikoulutusta.

Kesäyliopistot ovat kohdentaneet kielikoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta akateemisen peruskoulutuksen saaneille mahanmuuttajille. Ongelmana ovat korkeat kurssimaksut.

Kansanopistot ovat kehittäneet erityisosaamista mahanmuuttajien kouluttajina ja tarjoavat runsaasti erilaisia maahanmuuttajille kohdennettuja ohjelmia: maahanmuuttajien omista kymppiluokista pitkäkestoiseen ammatilliseen koulutukseen. Kansanopistoille ominainen internaattiopetus tarjoaa oivalliset mahdollisuudet kotoutumisen edistämiselle. Kansanopistot ovat myös esittäneet opetussuunnitelman perusteiden kehittämistä vapaatavoitteista maahanmuuttajakoulutusta varten.


Haasteet:

Eri oppilaitosten ja erilaisten toimijoiden alueellista yhteistyötä tulisi vahvistaa. Taloudellisista resursseista kilpailemisen sijasta olisi syytä koota voimat monipuolisen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkoston rakentamiseksi ja monipuolisten ja laadukkaiden koulutuspalvelujen tuottamiseksi maahanmuuttajille.

Koulutuspalvelujen tarjoajina opetushallinnon alaiset vapaan sivistystyön oppilaitokset eivät ole olleet tasa-arvoisessa asemassa omalla tarjonnallaan suhteessa työvoimapoliittisen koulutukseen. Erilaiset opintososiaaliset edut ja korkeat kurssimaksut ovat estäneet maahanmuuttajia valitsemaan kieli- ja kulttuurikoulutusta tältä sektorilta, vaikka tarjontaa olisi ollutkin.

Työperäisen maahanmuuton merkityksen korostaminen näkyy koulutusresurssien kohdentamisessa työikäiseen väestöön. Ikääntyneet maahanmuuttajat ja kotiäidit ovat jääneet vaille huomiota ja kohtuuhintaisia koulutuspalveluja.

Hyvä maahanmuuttajapolitiikka edellyttää, että kaikkien maahanmuuttajien kotoutumisprosessista huolehditaan ja että kotoutumiskoulutuksella tavoitellaan laaja-alaisia valmiuksia toimia niin työntekijänä kuin täysipainoisena kansalaisena Suomessa.

Tilastointijärjestelmää tulee kehittää siten, että on olemassa luotettavat tiedot maahanmuuttajien koulutukseen osallistumisesta eri oppilaitoksissa.

 

Mahdollisuudet:

Kuten työryhmän raportissa kuvataan, opintosetelin käytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Opintoseteli on käyttökelpoinen väline silloin, kun resursseja halutaan kohdentaa jollekin tietylle väestöryhmälle. Opintosetelijärjestelmä mahdollistaa pitkäkestoisen koulutusohjelman toteuttamisen esimerkiksi siten, että eri moduuleja hankitaan eri palvelujen tarjoajilta rahoittajan pysyessä samana.

Vuonna 2006 kansanopistoissa on meneillään opintosetelikokeilu, jolla tuetaan maahanmuuttajien osallistumista kansanopistojen tarjoamaan koulutukseen. Kokeilu antaa pohjaa rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi siten, että resurssien ohjaus ja erityisryhmien huomioonottaminen tulee mahdolliseksi.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on useita maahanmuuttajataustaisia opettajia töissä. Tarkoituksena on vahvistaa tätä kehityssuuntaa ja rekrytoida lisää maahanmuuttajia ohjaajiksi ja opettajiksi.

 

VAPAAN SIVISTYSTYÖN YHTEISJÄRJESTÖ-
SAMVERKANDE BILDNINGSORGANISATIONERNA ry

 

Eeva-Inkeri Sirelius
pääsihteeri

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO