VSY

VST 17.12.1998

Lausunto elinikäisen oppimisen hankkeen loppuraportista


Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö (VSY) hyväksyy elinikäisen oppimisen hankkeen loppuraportin keskeiset linjaukset vapaata sivistystyötä koskevilta osilta ja sitoutuu edistämään niitä käytännössä. VSY pitää tärkeänä, että raportin linjauksia ryhdytään toteuttamaan nopeassa tahdissa. Toteutuksessa tulee Elinikäisen oppimisen komitean keskeisiä sisältötavoitteita - persoonallisuuden kehityksen tukeminen, demokraattisten arvojen vahvistaminen, toimivien yhteisöjen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen sekä innovaatioiden, tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn edistäminen - viedä johdonmukaisesti eteenpäin.

Laki vapaasta sivistystyöstä säätää alan tehtäväksi kaksi keskeistä asiaa. Niistä ensimmäinen on yksilön persoonallisuuden monipuolisuus ja toinen kyky toimia yhteisöissä. Lisäksi toiminnan tulee lisätä tasa-arvoisuutta, vahvistaa kansanvaltaa ja edistää moniarvoisuutta.

Persoonallisuuden monipuolisuuden tavoite kannustaa vapaan sivistystyön oppilaitoksia syventämään ihmisten tiedollista ja tietotaidollista pääomaa, mutta samalla laajentamaan sitä käden taidon, kehon, ilmaisun ja taideharrastuksen suuntaan, arvojen, etiikan, tarkoitus- ja motivaatiokysymysten ja elämänkatsomuksen suuntaan sekä toiminnan päämääräkysymysten, tulevaisuuskysymysten ja maailmankatsomuksen suuntaan. Tällaista persoonallisuuden kehitystä on pidetty tärkeänä useimmissa elinikäisen oppimisen tarkasteluissa.

Vapaan sivistystyön kohdeyhteisöt ovat ensisijaisesti niitä vapaaehtoisuuteen perustuvia lähi-, paikallisia, valtakunnallisia ja globaaleja yhteisöjä, yhdistyksiä ja järjestöjä, joista kansalaisyhteiskunta koostuu. Myös pedagogiikassa korostuu yhteistoiminnallisuus, jonka toteutus vaihtelee työmuodoittain internaatista opintopiiriin ja -kerhoon, ryhmätyöhön, projektiopetukseen ja yhteisökasvatukseen.

Hankkeen linjaukset tekevät mahdolliseksi vapaan sivistystyön kehittämisen niin, että se vastaa edellä kuvatun tehtäväkentän vaatimuksia. Myös ehdotus oppilaitosten rahoituksen lisäämisestä ja niiden henkilöstön ammattitaidon kehittämisestä on perusteltu. Itse asiassa tarvitaan vapaan sivistystyön aseman ja tason uudelleenarvio siksi, että pitkä ammatillisen koulutuksen painotus on johtanut alan kehittämisen laiminlyömiseen. VSY on yhdessä opetushallinnon kanssa valmis kehittämään toimia, joilla lisätään alan oppilaitosten arviointia ja toiminnan raportointia.

Hyvä oppimisen perusta alkaa rakentua varhaiskasvatuksessa, jota koskevat komitean esitykset hanke on ohittanut. Vanhemmuuteen - mukaan lukien lasten henkisen kehityksen tukeminen - kasvamisessa myös vapaan sivistystyön mahdollisuudet tulee ottaa huomioon.

Tutkintotavoitteista peruskoulutusta kehitettäessä tulee kansanopistojen internaattipedagogiikan mahdollisuudet käyttää täysimääräisesti hyväksi niin, että yhteisöllistä tukea tarvitsevat saavat tätä kautta itselleen suotuisan oppimisympäristön elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Samalla avoimia oppimisympäristöjä tulee rakentaa ja niiden edellyttämää opintoneuvontaa parantaa. Tässä myös vapaan sivistystyön oppilaitokset ja erityisesti kansalaisopistot ovat hyvä voimavara.

Oppimisen perusta ei ole jokin kerran saavutettu tila, vaan sitä tulee nopeasykkeisen maailman muuttumisen mukana jatkuvasti uudistaa. Tulisi harkita erityistä oppimisen perustaa päivittävää vapaamuotoista vapaan sivistystyön tutkintoa.

Tämän ohella VSY korostaa, ettei aloitekykyinen ja tasapainoinen persoonallisuus elinikäisen oppimisen perustan mielessä tarkoita vain kerran saavutettua tutkintoa, vaan koko elämän ajan jatkuvaa toimintaa. Tässä vapaatavoitteinen vapaa sivistystyö nimenomaan persoonallisuuden monipuolisuuden kehittäjänä tulee käyttää avarasti ja ennakkoluulottomasti hyväksi. Yksilöllisesti ja tasapainoisesti kehittynyt persoonallisuus on itseisarvo, mutta samalla tärkeä tavoite hankkeen luvussa 2. kuvaamien toimintaympäristön muutosten ja niissä selviytymisen kannalta.

Hanke korostaa myös perustellusti sitä, miten tärkeää henkisen vireyden ylläpitäminen eläkeiässä on. Henkinen vireys pidentää eläkeiän aktiivista aikaa, parantaa elämän laatua ja vaikuttaa myönteisesti sosiaalisen avun tarpeeseen. Tässä vapaan sivistystyön oppilaitosten ja eläkeläisjärjestöjen yhteistyö on avainasemassa kustannustehokkaana tapana saada aikaan tuloksia. Samoin tärkeätä on vapaan sivistystyön yhteisöpedagogiikan monipuolinen soveltaminen.

Hankkeen esitykset avaavat näköalan yhteisöllisten kompetenssien kehittämisen uuteen aikaan. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat avautua omien lähiyhteisöjensä oppimiskeskuksiksi, ne voivat luoda erityistarpeisiin omia opinnollisia yhteisöjä, ne voivat järjestää yhteisöissä pitkäjänteistä opintotoimintaa, ne voivat tukea yhteisöjen kehitysprosesseja ja yhteisöjen muuttumista oppiviksi organisaatioiksi.

Valtakunnalliset järjestöt ovat edelleen tärkeä kansalaisyhteiskunnan selkäranka, mutta sen ohella tietoyhteiskunnassa näyttää toisaalta lokaali ja toisaalta globaali yhteistoiminta painottuvan uudella tavalla. Vapaa sivistystyö on koulutuspolitiikan kannalta nopeavaikutteinen keino, jolla voi vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, kansanvaltaa, tasa-arvoisuutta ja moniarvoisuutta. Kasvavat varat tulee käyttää toisaalta yhteistoiminnallisen oppimisen ja toisaalta opintoneuvonnan ja -ohjauksen kehittämiseen. On myös luontevaa laajentaa vapaan sivistystyön tehtävää ns. kolmanteen sektoriin liittyvään ammatilliseen perus- ja jatkokoulutukseen.

Hanke korostaa oikein työttömyysaikaisen opiskelun merkitystä. Kun tutkintotavoitteinen koulutus tuskin jatkossakaan kattaa koko tarvetta, tulisi työttömien osallistuminen vapaatavoitteisiin opintoihin tehdä mahdolliseksi ilman tästä koituvaa työttömyysturvan menetystä. Tällä voidaan osittain korvata työssäoppimisen puuttumisesta yksilölle aiheutuvaa haittaa. Yhteistoiminnallisen oppimisen perinteelle rakentuvat menetelmät onnistuvat usein myös silloin, kun kysymyksessä ovat pitkäaikaisen työttömyyden invalidisoimat ihmiset.

Hanke painottaa oikein kattavaa tiedotus-, neuvonta- ja ohjausjärjestelmää. Vaikka varsinainen opintoneuvonta ja -ohjaus jääkin oppilaitosten tehtäväksi, VSY korostaa kirjastojen merkitystä luontevana perusinformaation tarjoajana.

VSY on valmis edistämään sitä, että myös vapaan sivistystyön piirissä opittu voidaan sille ominaisin menetelmin tunnustaa. Silti etenkin nonformaalien opintojen vapaaehtoinen ja -tavoitteinen luonne tulee pitää kunniassa.

Vapaan sivistystyön eri työmuotojen erityisiin tarpeisiin otetaan kantaa ajan erityis-järjestöjen lausunnoissa.

VSY kirjaa myönteisenä sen, että elinikäisestä oppimisesta käydyssä ja muussakin keskustelussa on yhä painokkaammin puhuttu sivistyksestä itseisarvona. Viimekädessä taloudellisenkin kehityksen keskeinen tarkoitus on se, että ihmiset voivat elää henkisesti ja kulttuurisesti rikasta ja täysipainoista elämää. VSY näkee, että hankkeen linjauksia oikein soveltamalla tämä näkökulma on mahdollista ottaa entistä painavammin myös yhteiskunnan koulutuspolitiikassa huomioon.

 

Helsingissä 17.12.1998

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO