VSY

VST 23.10.2000

Lausunto koskien vapaan sivistystyön ammatillista lisäkoulutustoimintaa


Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Tässä esitämme, että vapaan sivistystyön ammatillisen lisäkoulutustoiminnan jatkuvuus varmistetaan. Myös ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus (rahoituksen käyttö) on pidettävä kuluvan vuoden tasolla.

1. Ammatillisen lisäkoulutuksen määrä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Opetuslakien uudistamisen yhteydessä kaikille vapaan sivistystyön (aikuis)oppilaitoksille annettiin ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisoikeus. Nykyisen lisäkoulutuksen aikana vuodesta 1996 vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kehittäneet merkittävää osaamista sekä tutkintotavoitteisessa että muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa.

Seuraavat luvut osoittavat, miten merkittäväksi lisäkoulutus on sen suunnan valinneissa - noin kolmanneksessa - vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kehittynyt:

1.1. Lisäkoulutuksen merkitys kansalais- ja työväenopistoille, joita on 269.
10-20 kansalaisopistolle 20-30 % talousvolyymista
20-30 kansalaisopistolla 20 %
150 kansalaisopistolle 5-15 %
-----
noin 2/3 kansalaisopistoista on toimeenpannut lisäkoulutusta

1.2. Lisäkoulutuksen merkitys kansanopistoille. Kansanopistoja on kaikkiaan 95.
3-4 kansanopistolle 30-40 % talousvolyymista
15 kansanopistolla 25 %
30 kansanopistolle 10-20 %
-----
48 kansanopistoa eli puolet on toteuttanut lisäkoulutusta

1.3. Lisäkoulutuksen merkitys opintokeskuksille. Opintokeskuksia on 11.
1 opintokeskukselle 40 %
2 opintokeskukselle 10-15 %
3 opintokeskukselle 5- 10%
----
6/11 opintokeskusta on toimeenpannut lisäkoulutusta

Kuten luvuista nähdään, on merkittävä osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista valinnut ammatillisen lisäkoulutuksen yhdeksi toimialakseen, koska ne ovat voineet käyttää vapaan sivistystyön osaamistaan myös ammatillisen koulutuksen tarpeisiin.

On korostettava, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat tasoltaan professionaaleja - korkeatasoista osaamista tuottavia - aikuisoppilaitoksia. Aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa-raportissa todetaan, että 95 % koulutukseen osallistujista voi hyödyntää (kaikkea) aikuiskoulutusta myös työssään.

2. Ammatillinen lisäkoulutus vapaassa sivistystyössä

Ammattitutkintoon suuntautuvien kansanopistojen opintolinjojen lisäksi vapaassa sivistystyössä on toteutettu tutkintotavoitteista yrittäjäkoulutusta ja ATK-ajokorttikoulutusta sekä kansalaisjärjestöjen ja 3. sektorin pienyritysten työyhteisö- ja henkilöstökoulutusta.

Ei-tutkintotavoitteisella ammatillisella lisäkoulutuksella on sekä merkitystä että kysyntää vapaassa sivistystyön oppilaitoksissa. Erityisesti tämä on nähtävissä tieto- ja viestintätekniikan ja ajokorttikoulutuksessa sekä verkon sisältötuotannon osaamisessa.

Lisäkoulutuksen tarve on perustunut niin kansalaisjärjestöjen toiminnan ja niiden aktiivien osaamisen kehittämiseen sekä lisäkoulutukseen osallistuneiden tarpeeseen kehittyä omaehtoisesti työelämässä, johon kuuluu myös kansalaisjärjestöjen henkilöstö. On myös ollut selkeästi nähtävissä ikääntyvien (45 - 55) ihmisten haluavan myös ammatillisen tason tietotekniikkakoulutusta. Myös pienyritykset ovat voineet helpommin käyttää oppilaitosten lisäkoulutuspalveluja.

Siten on vastattu myös vapaan sivistystyön lain vaatimuksiin eli ammatillinen lisäkoulutus on muodostunut pysyväksi osaksi kehittynyttä ja nykyaikaista sivistystehtävää. Samalla on voitu toteuttaa koulutuksellista tasa-arvoa vapaan sivistystyön oppilaitosten laajalla toimipisteverkolla.

Onkin kysyttävä: onko maallamme varaa rajata lisäkoulutus vain tutkintotavoitteiseen koulutukseen!

3. Kilpailutilanne

Lääninhallitusten ostama lisäkoulutus on ollut osanottajille myös taloudellisesti edullisempaa kuin vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuudella järjestetty toiminta, joka siten ei ole voinut kilpailla tarjonnassa riittävin edellytyksin. On syytä olla huolestunut, että myös esitetyn rahoituslain puitteissa kilpailutilanne tulee kehittymään vapaan sivistystyön koulutukselle epäedulliseen suuntaan.


4. Kompensointikysymys

Mikäli lisäkoulutuksen rahoituslakiesityksen mukaan jatketaan, on ratkaistava lisäkoulutuksen menetyksen kohtuullinen kompensointi oppilaitoksille, mistä mainittiin OPM:n lisäkoulutustyöryhmän muistiossa. Nyt valtion talousarviossa olevat summat edustavat noin 10 prosenttia vapaan sivistystyön oppilaitosten lisäkoulutusrahoista.

Kuten muissa yhteyksissä on jo esitetty, lisäkoulutuksen muutos tuottaa niin pahoja vaurioita monien oppilaitosten toimintaan, ettei niitä voida jälkikäteen korjata näin vähäisellä ja ilmeisesti vain yksivuotisella kompensaatiolla. Tästä syystä toivotaan, että kompensaatio ymmärretään useampivuotiseksi ja että kompensaation määräraha voidaan nostaa noin puoleen toteutuneesta ammatillisesta lisäkoulutuksesta.

Helsingissä 23.10.2000

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO