VSY

VST 26.3.2002

Lausunto Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnöstä


Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnöstä kehittyi poikkeuksellisen tärkeä asiakirja. Se tunnistaa aikuiskoulutuksen nopeasti kasvavan merkityksen, rakentaa esityksensä johdonmukaisesti elinikäisen oppimisen periaatteelle, tarkastelee koko aikuiskoulutuksen kenttää ja laajentaa oleellisesti pitkään valinnutta yksipuolista ammatillista korostusta. Mietintö tunnistaa myös vapaan sivistystyön keskeiset tavoitteet, erityisesti aktiivisen kansalaisuuden ja opinnollisen tasa-arvoisuuden. Niin ikään mietintö korostaa useissa kohdin yhteisöllistä oppimista, joka vanhastaan on ollut vapaan sivistystyön ominta pedagogiikkaa. VSY kannattaa ohjelman määrätietoista toteuttamista ja vapaa sivistystyö pyrkii osaltaan toteuttamaan ohjelman tavoitteita.

Työryhmän mietintö on hyvä lähtökohta, mutta paljon riippuu siitä, miten siinä määritettyjä kohteita jatkossa kehitetään ja toteutetaan. VSY korostaa, että toteutuksessa tulee ottaa tasapainoisesti huomioon ne EU:n komission elinikäisen oppimisen julistuksen tavoitteet, jotka myös työryhmän mietinnön liiteosa kirjaa.

Työllistettävyyden ohella tavoitteita ovat itsensä kehittäminen, aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen eheys. Niin ikään on tärkeää korostaa ja tukea formaalia, nonformaalia ja informaalia oppimista. Seuraavassa mietintöä arvioidaan näiden tavoitteiden valossa.
 

Elinikäisen oppimisen tavoitteet

Nopea työelämän muutos ja tiedon räjähdysmäinen kasvu tekevät työllistettävyydestä ja uuden omaksumiskyvystä kansakunnan kannalta keskeisen tavoitteen. Tässäkin tulee kehittää tasapainoisesti ammattitaidon ohella yleissivistystä ja löytää uusia tapoja myös vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöhön. VSY pitää myönteisenä, että vapaa sivistystyö voi vakiintunein tavoin jatkaa toimintaansa niillä ammatillisen koulutuksen aloilla, joilla kansanopistoilla, kansalais- ja työväenopistoilla ja opintokeskuksilla on merkittävä osaaminen.

VSY pitää erittäin tärkeänä sosiaalisen integraation ja eheyden kannalta mietintöön sisältyvää osaamisen nosto-ohjelmaa. Vapaa sivistystyö voi olla sen yksi toteuttaja erityisesti opinnollisesti kuntouttavien opintojen ja yleissivistävien opintojen järjestäjänä. Oppimisen perustan tietoinen vahvistaminen on keskeinen osa nykypäivän tasa-arvopolitiikkaa ja yksi keskeisistä tavoista, joilla yhteiskunta voi ennalta ehkäistä työttömyyttä, osattomuutta ja sosiaalisia ongelmia. Vähän koulutettujen ohella tämä koskee uutena ryhmänä maahanmuuttajia, joille perustaidot, kielitaito sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemus ovat erityisen tärkeitä.

Vähiten koulutettujen aseman tietoista parantamista on pitkään lyöty laimin, mistä johtuu, että jatkossa tarvitaan hakevan toiminnan, motivoinnin, valtaistamisen, opinnollisen kuntoutuksen ja opinto-ohjauksen uutta osaamista. Tällaisen ammattitaidon kehittämiseen tulee panostaa riittävästi. Vapaa sivistystyö on myös valmis suuriinkin ponnistuksiin nosto-ohjelmaan sisältyvien tietoyhteiskuntataitojen kehittämiseksi. Jatkossa yhä tärkeämpi tavoite on yhteisöllisen oppimisen liittäminen tietoverkkojen avaamiin tietolähteisiin ja oppiaineistoihin.

Aktiivinen kansalaisuus ja kansalaisyhteiskunta on pitkän tauon jälkeen useista syistä nousemassa keskeiseksi elinikäisen oppimisen tavoitteeksi, jopa niin että se on rinnastettu työllistettävyyteen. Nykyään alkaa olla jo vahva tieteellinen näyttö siitä, että elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja siinä syntyvä sosiaalinen pääoma ovat tärkeitä myös hyvin toimivan julkisen hallinnon ja talouden kannalta. Mietintö jättää aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan opintopalveluiden järjestämisen vapaan sivistystyön autonomisen tehtäväalueen vastuulle, kuitenkin niin, että tavoitteisiin on suuntaviivapäätösten mukaisesti saatavissa myös lisärahoitusta. VSY pitää ratkaisua periaatteessa oikeana, mutta korostaa tarvetta huolellisesti seurata, että aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen todella kohdistuu riittävä panostus.

Heikoimmin mietinnössä esiin tuleva elinikäisen oppimisen tavoite on itsensä kehittäminen ja siihen kuuluva persoonallisuuden monipuolisuus. Sivistystä ei tule pitää vain välinearvona. Perimmiltään kyseessä on itseisarvo. Tavoite on lähes yksinomaan vapaan sivistystyön autonomisen tehtäväalueen varassa. On tärkeää, että vapaa sivistystyö kykenee ylläpitämään tiedollisten opinto-ohjelmien ohella myös monipuolista persoonallisuutta kehittävää tarjontaa, esimerkiksi käden taitoa, taiteellista ilmaisua ja yhdessä toimimista kehittäviä opintoja. Niillä on elämän laadun ohella vaikutusta jaksamiseen, aloitekykyyn ja oppimiskykyyn. Tämäkin korostaa tarvetta siihen mietinnön kannanottoon, ettei vapaan sivistystyön perusrahoitusta vaaranneta. Vapaan sivistystyön ydin ei saa jäädä yhdessä sovittavien tehtävien varjoon.

Vapaa sivistystyö on vanhastaan järjestänyt pääasiassa nonformaaleja opintoja. Siksi sen kannalta on erittäin myönteistä, että elinikäisen oppimisen ajattelu ja nyt myös parlamentaarinen työryhmä arvostavat uudestaan formaalin ohella nonformaalista ja informaalista oppimista. Uuden ajattelun yksi kannatettava seuraus on, että mietinnössä ehdotetaan vapaan sivistystyön pitkäaikaisten nonformaalisten opintojen saattamista opintososiaalisesti tasa-arvoisiksi formaalien opintojen kanssa. Yhtä lailla vapaan sivistystyön kannalta on arvokasta, että vapaassa sivistystyössä opittu voidaan tarvittaessa tunnustaa ja hyväksilukea. VSY pitää opitun tunnustamista koskevia työryhmän esityksiä tärkeinä ja odottaa, että sen edustajat voivat osallistua opitun tunnustamisen kehittämisprosesseihin. Myös tätä tulee lähestyä riittävän avarasta lähtökohdasta aidossa elinikäisen oppimisen hengessä.

Erityiskysymyksiä

Työryhmä ehdottaa laajaa kehittämishanketta, jossa organisoidaan ohjatun ryhmäopiskelun tueksi virtuaaliaineistojen verkostoitunut kehittäminen ja käyttö. Erityinen huomio kiinnitetään yhdessäoppimisen menetelmien kehittämiseen sekä pätevien ohjaajien rooliin oppimisen motivoinnissa ja ongelmien ratkaisussa. VSY kannattaa aloitetta.

Työryhmän kannan mukaan alueilla tarvitaan kattava koulutuksen järjestäjäverkko, joka keskinäisen verkostoitumisen avulla voi ottaa vastuun hyvinkin vaativista opinnoista. Niinikään työryhmä esittää aikuiskoulutuksen alueellisen vaikuttavuuden strategian laatimista. Molempien tavoitteiden toteutuksessa tulisi ottaa riittävän painokkaasti huomioon vapaan sivistystyön maanlaajuinen kattavuus ja kyky tavoittaa maan kaikki kunnat ja pääosa Suomen kansalaisyhteiskunnasta. Esimerkiksi vapaan sivistystyön muodostamien yhteisöjen ja virtuaaliaineistojen käytön yhdistelmä kykenee tuomaan oppimisen mahdollisuuden lähelle ihmisiä myös alueellisesti ja sosiaalisesti tasapainoisella tavalla. Tarvitaan kuitenkin monimuotoisia paikallisia oppimistarpeita herkästi tunnistavia sekä riittävän yhteisöllisen ja opinnollisen tuen organisoivia oppilaitoksia. Tässä vapaan sivistystyön oppilaitokset juuri vapautensa vuoksi voivat olla jatkossa hyvinkin merkittäviä.

Mietintö tuo vapaalle sivistystyölle tehtäviä ja haasteita, joista selviämiseksi tarvitaan sekä suunnitelmallista alan kehittämistä että sivistystyötä tekevän henkilöstön ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä. Vapaan sivistystyön kehittämistä koskevat kysymykset tulisikin ottaa erikseen tarkasteluun. VSOP -ohjelman jatkaminen ja opetushenkilöstön pedagogisten opintojen järjestäminen ehdotetulla tavalla on entistäkin tärkeämpää.

Tässä lausunnossa on kiinnitetty huomiota vapaan sivistystyön yhteisiin kysymyksiin. Vapaan sivistystyön työmuodot antavat omat lausuntonsa, jotka täsmentävät vapaan sivistystyön yhteisiä edellytyksiä osallistua mietinnön toimenpideohjelman antamiin haasteisiin.

Helsingissä 26.3.2002

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO