VSY

VST 11.12.2002

Lausunto sivistyksen, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan


Suunnittelukauden aikana tietoisuus aikuisoppimisen ja sitä tukevan aikuiskoulutuksen ratkaisevasta merkityksestä ihmisille, yrityksille, yhteisöille, alueille ja koko maalle vahvistuu. VSY ehdottaa, että kehittämissuunnitelman periaatteina käytetään elinikäistä oppimista ja laaja-alaista sivistysnäkemystä. Tarvitaan nykyistä avarampi käsitys elinikäisen oppimisen tavoitteista ja siitä, mitä hyvinvointi tarkoittaa. Uusi suunnitelma tulisikin nimetä "sivistyksen, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi".

Lipposen toisen hallituksen ohjelman mukainen tavoite vapaan sivistystyön edellytysten vahvistamisesta on vaikuttanut määrälliseen kehitykseen odotettua vähemmän. Kauden aikana käsitys vapaan sivistystyön ajankohtaisista ja tulevista tehtävistä on kuitenkin oleellisesti selkiintynyt. Erityisesti Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän linjanveto oli tärkeä. Vapaa sivistystyö on tauon jälkeen voinut panostaa myös omaan osaamiseensa.

VSY:n kannalta oleellinen tavoite vuosille 2003 - 2008 on se, että vapaan sivistystyön ja sen noin 400 oppilaitoksen koko kapasiteetti saadaan täysipainoiseen käyttöön elinikäisen oppimisen yhtenä keskeisenä tukijana. Se edellyttää uusia panostuksia keskeisille sisältöalueille, mutta erityisesti tasa-arvotavoitteeseen. Vapaan sivistystyön tuki rakentuu nyt periaatteille, jotka edellyttävät maksukykyistä kysyntää. Sen opinto-, koulutus- ja sivistyspalveluja tulisi jatkossa voida nykyistä enemmän tarjota myös sellaisille ihmisille, joiden maksukyky on heikko ja joiden kysyntääkin on vahvistettava erityisin toimin.

VSY kiinnittää huomiota seuraaviin kehittämissuunnitelmassa huomioon otettaviin näkökohtiin:

1.
Aikuisoppimisen merkityksen kasvu

  • taustana globaalistuva talous; yllätyksellinen, pyörteinen ja nopea muutos.
  • tietoräjähdys; tiedon ja osaamisen nopea vanheneminen.
  • riskiyhteiskunta; yhteisöllisen elämän häiriöt, ääriliikkeet, äänestäminen.
  • oppimisvalmiuden ja osaamisen eroista johtuva uusi eriarvoisuus. 
  • näiden vaikutus identiteettiä, kansalaisyhteiskuntaa, päätöksentekoa (demokratian toimivuutta) ja työelämää koskeviin oppimistarpeisiin.
  • avaimena kyky kehittää uutta osaamista ja sitä tukeva aikuiskoulutus; aikuisoppimisesta KESU:n kokonaisuutta jäsentävä peruskysymys.

2.
Aikuisoppimisen tavoitealueen laajeneminen ja tasapainottuminen

  • kohti elinikäistä ja elämänlaajuista oppimista, jota aikuiskoulutus tukee
  • tärkeä pohtia tavoitteet; hyvän lähtökohdan suomalaisen version kehittämiselle tarjoaa EU:n julistus 2001: (1) itsensä toteuttaminen (personal fulfilment), (2) aktiivinen kansalaisuus, (3) sosiaalinen eheys (social inclusion) sekä (4) työllistettävyys ja muutoksiin sopeutuminen.

3.
Vapaan sivistystyön mahdollisuuksien täysipainoinen käyttö

  • noin 400 oppilaitosta, jotka tavoittavat kattavasti koko maan ja suuren osan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa.
  • erinomainen perusrakenne ja resurssi elinikäisen oppimisen tukiverkoksi; keskeinen suunnittelukauden tavoite on tämän rakenteen aktivoiminen vastaamaan myös uusiin oppimisen haasteisiin.

4.
Vapaan sivistystyön tehtävät ja mitoitus

  • Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä kartoitti hyvin vapaan sivistystyön tehtävät ja mitoitti sen kehittämis- ja resursointitarpeet
  • suunnittelukaudella tulisi lähestyä vuoden 2010 tavoitetilaa, jonka mukaan vapaassa sivistystyössä olisi 24 000 vuosiopiskelijapaikkaa ja niiden valtiolle tulevat kustannukset olisivat 170.5 miljoonaa euroa.
  • oleellisen tärkeä tukea vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuutta tarjota opintotoimintaa ja koulutusta myös vähävaraisille ja liittää siihen hakeva ja opinnollisesti kuntouttava toiminta.
  • huomio opiskelijoiden tasaveroiseen opintososiaaliseen asemaan ja opintojen taloudellis-sosiaalisten esteiden madaltamiseen.

5.
Erityiskysymyksiä

  • selkeä panostus tasapainoiseen itsensä kehittämiseen myös silloin, kun sillä ei ole suoraa ammatillista kytkentää.
  • selkeä panostus aktiiviseen kansalaisuuteen, kansalaisyhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen opinto- ja sivistystyön keinoin.
  • vapaan sivistystyön opinnoissa ja mm. kansalaistoiminnassa opitun tunnustaminen (pitkäkestoiset opinnot, lyhyissä omat kokonaisuudet).
  • paikalliset oppimiskeskukset, joissa yhdistetään ohjatun ryhmä- ja verkko-oppimisen mahdollisuudet; vapaa sivistystyö, erityisesti kansalaisopistot hyvä ja kattava kehittämistyön pohjarakenne.
  • oppimaan oppiminen, opinnollinen kuntouttaminen, hakeva toiminta; kiireisiä kehittämiskohteita; osassa toimintaa koulutus- ja sosiaalipolitiikan raja häviää; uusia ja ennakkoluulottomia sosiokulttuurisia kokeiluja.

6.
Vapaan sivistystyön opetus ja tutkimus
- ohjelma vapaan sivistystyön tutkimuksen laiminlyöntien korjaamiseksi; vapaata sivistystyötä koskevat opinnot pätevän henkilöstön saamiseksi ; henkilöstön kehittäminen uusien haasteiden mukaisesti.

Helsingissä 11. 12. 2002

 

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO