VSY

VST 29.1.2004

Lausunto selvitykseen aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamisesta


Viitaten opetusministeriön kirjeeseen 4/043/2003 Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY) antaa lausunnon valiokuntaneuvos Pentti Arajärven tekemästä selvitystyöstä.

Kaikki VSY:n jäsenjärjestöt pitävät myönteisenä selvitysmies Arajärven ehdotuksissa ilmenevää pyrkimystä aikuisopiskelua ehkäisevien taloudellisten esteiden poistamiseksi ja päätoimisen opiskelun aikaisen toimeentulon turvaamiseksi.

Koulutuksen tasapuolinen saatavuus ja saavutettavuus on aikuiskoulutuksen erityinen haaste, joka ei toteudu lisäämällä ainoastaan tarjontaa. Se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä koulutukseen osallistumattomien aikuisten innnostamiseksi ja motivoimiseksi. Aikuisväestön yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden peraatteen toteutuminen edellyttää oppilaitoksilta kohdennettuja rekrytointitoimenpiteitä sekä panostusta tiedotukseen, ohjaukseen ja koulutuksen henkilökohtaistamiseen.

VSY keskittyy lausunnossaan niihin Arajärven ehdotuksiin, jotka on erityisesti kohdennettu opintojen saatavuutta helpottaviksi ja opintojen aloittamista kannustaviksi toimenpiteiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.


OPINTOSETELI (ehdotukset 2a - 2j)

VSY:n jäsenjärjestöt pitävät opintosetelijärjestelmää eräänä käyttökelpoisena toimintamallina kannustettaessa aliedustettuja väestöryhmiä tarttumaan tarjolla oleviin kouluttautumismahdollisuuksiin.

Opintoseteli- järjestelmä voisi olla eräs malli toteuttaa koulutusresurssien suuntaamista ja kohdentamista PAT -ryhmän ehdotusten mukaisesti.

Opintoseteli -järjestelmää vakiinnutettaessa on kuitenkin huolehdittava tarkoituksenmukaisesta setelien jakamisesta, kohderyhmien määrittelystä sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden koulutusohjelmien ja -sisältöjen valitsemisesta. Opintoseteli -järjestelmä edellyttää riittävän laajaa tarjontaa ja monipuolista tiedottamista erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Seteleiden käyttäminen ei ole mielekästä, jos paikkakunnalla on ainoastaan yksi oppilaitos, jonka kurssimaksujen vastikkeina niitä käytetään.Tällöin suora valtionosuus toiminee yksinkertaisemmin.

Opintokeskukset ovat valtakunnallisia järjestöllisen sivistystyön oppilaitoksia, jotka rekrytoivat opiskelijansa pääosin kansalaisjärjestöjen kautta. Opintosetelien saajien mahdollisuudet hyödyntää myös tätä koulutustarjontaa tulisi turvata.

Opintoseteli voidaan nähdä hyvänä koulutuspoliittisena ohjausvälineenä, jolla tarjontaa voidaan suunnata määritellyille väestöryhmille ja tärkeille sisältöalueille. Opintoseteli on monien oppilaitosten ja aikuisopiskelijoiden hyväksymä koulutusresurssien suuntaamistapa.

Kansalaisopistot esittävät opintosetelin vakiinnuttamista osanan ns. suuntaviivaohjauksen toimeenpanoa. Kansanopistot ovat valmiit ottamaan opintosetelin käyttöön myös pitkäkestoisessa koulutuksessa sekä esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusohjelmien toteuttamisessa ja rahoittamisessa. Seteli saattaisi tuoda myös selkeyttä taloushallintoon kohdennettaessa taloudellisia vastuita erilaisten maahanmuuttajaryhmien kotoutumiskoulutuksen toteuttamisessa. Yhteistyö eri oppilaitosten välillä olisi näin mahdollista rakentaa ilman taloushallinnon esteitä. Opintokeskukset ovat valmiita kokeilemaan opintoseteliä edellyttäen, että opintosetelien jakelu ja kohdistaminen ratkaistaan tyydyttävällä tavalla.

Esitys:

VSY kannattaa opintoseteli-konseptin käyttöönottamista. Se on toteuttamiskelpoinen malli, joka omalta osaltaan tukee opetusministeriön pyrkimyksiä poistaa aikuisopiskelun taloudellisia esteitä. Valmistelutyöhön VSY ehdottaa kutsuttavan mukaan vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän, jossa on edustettuna vapaan sivistystyön ja opetusministeriön aikuiskoulutusyksikön asiantuntemus. Setelien vaatima hallinto on rakennettava yksinkertaiseksi. Koulutuksesta tiedottaminen ja setelien jakaminen on suunniteltava aikuisopiskelijan ja koulutuksen järjestäjien tarpeita ja mahdollisuuksia kunnioittaen.

RAHOITUKSEN SUUNTAAMINEN VAPAASSA SIVISTYSTYÖSSÄ

VSY kannattaa ehdotusta nro 8, joka tukee PAT -ryhmän ehdotusta suuntaviivaopinnoista. VSY korostaa vapaan sivistystyön yhteistyöryhmässä tehtävän valmistelutyön merkitystä ja kunnioittaa vapaan sivistystyön työmuotojen monimuotoisuutta. Suuntaviivaopinnoilla ei haluta ainoastaan lisätä koulutustarjontaa vaan vahvistaa myös koulutuskysyntää erilaisin toimenpitein.

TOIMEENTULOTURVAN KEHITTÄMINEN (ehdotus 13 ja 15)

VSY tukee selvitysmies Arajärven ehdotusta nro 13, jossa hän esittää vapaan sivistystyön pitkäkestoisen päätoimisen opiskelun hyväksymistä aikuiskoulutustuen perustaksi. Ilman mitään toimeentuloon liittyviä tukia harva aikuinen voi harkita päätoimisen opiskelun aloittamista. Toimentulotuen puuttuminen mm. NOSTE -ohjelmasta on ilmeinen este monelle aikuiselle tarttua tarjolla oleviin opiskelumahdollisuuksiin.

VSY haluaa myös tukea selvitysmies Arajärven ehdotusta ro 15, joka koskee koulutuspäivärahaa. VSY pitää tärkeänä, että työttömien vapaata hakeutumista koulutukseen tuetaan aktiivisesti.

VSY korostaa vapaan sivistystyön omiin tavoitteisiin ja periaatteisiin perustuvan pitkäkestoisen yleissivistävän opiskelun merkitystä yksilön elämänuralle ja elämänhallinnalle. Valtion opiskelua tukevien toimenpiteiden tulee sallia myös monimuotoisiin ja uutta kokeileviin ohjelmiin osallistumisen ja kohdella niihin osallistuvia aikuisia samoin taloudellisin eduin kuin ammatilliseen koulutukseen osallistuvia nuoria ja aikuisia.

Esitys:

VSY esittää, että tulee pikaisesti käynnistää valmistelut aikuiskoulutustuen lainsäädännön muuttamiseksi ja ehtojen laventamiseksi, jotta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskeleva kokopäiväopiskelija saa yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun lain soveltamisessa.

VSY tukee selvitysmies Arajärven ehdotusta nro 19, jossa hän esittää aikuisopiskelijoiden toimeentulojärjestelmiä ( aikuiskoulutustuki, koulutustuki ja koulutuspäiväraha) koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista.


OPINTOJEN RAHOITUKSEN NEUVONTA (ehdotus 25)

Ehdotuksessa numero 25 selvitysmies Arajärvi esittää, että opintojen aikaisen toimeentulon neuvontaa varten tulisi perustaa eri etuuksien toimeenpanijoiden yhteinen opiskelijoiden neuvontamenetelmä.

Tämä esitys liittyy laajempaan kokonaisuuteen aikuisopiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan tarpeellisuudesta ja nykyisten tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen hajanaisuudesta.

VSY pitää tärkeänä tiedotus- ja ohjaustoiminan kehittämistä ja toteaa, että näin tärkeää tehtävää ei voi jättää ainoastaan oppilaitosten omien palvelujen esittelyn varaan eikä myöskään työvoimaneuvojien tehtäväksi. Henkilökohtainen ohjaus täydennettynä verkkotiedottamisella on erinomainen tapa tukea aikuiskoulutuspassiivisen henkilön ryhtymistä aikuisopiskelijaksi.


INVESTOINTIEN VAIKUTUS OPISKELUMAKSUIHIN

Selvitysmies Arajärvi pohtii kohdassa 2.5.2. oppilaitosten tekemien investointien valtionosuuksien riittämättömyyttä ja toteaa riittämättömien perustamiskustannusten valtionosuuksien johtavan opiskelumaksujen nousupaineeseen.

VSY esittää, että opetusministeriö käynnistää selvitystyön oppilaitosten tekemien investointien ja nykyisten käytössä olevien investointitukien vaikutuksista opiskelumaksuihin.

Helsinki 29.1.2004

 

Siirry sivun alkuun
Share/Bookmark

 

Siirry sivun alkuun suomeksi på svenska in english VSY/SBO