Maahanmuuttajat ja Suomi

Muuttoliike Suomeen on ollut kasvussa 2000-luvulla. Muuton syitä ovat yleensä opiskelu, työ, paluumuutto, humanitaariset syyt tai elinkeinon harjoittaminen. Kaksi kolmesta maahanmuuttajasta on EU-kansalaisia ja kolmasosa muuttajista tulee Aasian maista. Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden määrä oli 258 000 vuonna 2012 ja heidän osuutensa koko väestöstä oli 5,3 prosenttia. Alueelliset erot maahanmuuttajien määrissä ovat merkittävät: Helsingissä ja Espoossa maahanmuuttajien osuus on 12-13 prosenttia väestön määrästä, kun osuus muualla on 3 prosenttia.

Ongelmaksi on muodostunut maahanmuuttajien liian hidas siirtyminen työelämään. (Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011-2014). Maahanmuuttajien määrä nousee vuosittain 18 000:lla. Jotta Suomen työvoiman riittävyys olisi turvattu tulevaisuudessa, tulisi uusia maahanmuuttajia vastaanottaa lähes kaksinkertainen määrä ja maahanmuuttajien työllistymisastetta nostaa merkittävästi. (Myrskylä, Pyykkönen 2015).

Kotoutumispolitiikka ja koulutus

Suomen maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikalla pyritään vaikuttamaan siihen, että maahanmuutto on hallittavaa ja ennakoitavaa, kotoutumismenettelyt tehokkaita ja hakijoilla on parempi oikeusturva. Kotoutuminen tarkoittaamaahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen. Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista.

Koulutus on keskeinen osa kotoutumisprosessia. Kotoutumiskoulutus järjestetään pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena. Maahanmuuttajan henkilökohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös omaehtoista kotoutumiskoulutusta.

Lähteet:

Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011-2014. Sisäministeriön julkaisu 2/2015

Myrskylä ja Pyykkönen 2015. Tulevaisuuden tekijät. EVA-analyysi n:o 42/2015. Elinkeinoelämän valtuuskunta.