Rafael Moreno Pinto seurasi isänsä jalan jälkiä muurarin ammattiin Espanjassa. Kolme vuotta sitten tie kuljetti miehen Suomeen, missä kielen lisäksi muuraustavat osoittautuivat erilaisiksi.
Suomeen tultuaan Rafael kävi eri kielikursseilla. Hänen mielestään suomen kieli on vaikeaa, mutta mikä kieli ei olisi? Rafael naurahtaa sanavarastonsa ensimmäisiin sanoihin kuuluneen kiitoksen ja erään kirosanan (joka suomalaisittain on kuitenkin niitä kilteimpiä termejä).
- Jos en ymmärrä jotain, ongelma ei ole kielen vaan minun. Ammattia varten pitää osata kieltä.
Rafael on opiskellut vuoden ajan muurariksi Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa.
- Teoria on hyvin, hyvin vaikeaa, enkä ymmärtänyt aluksi ammattisanastoa, Rafael muistelee. Opettajien ja koulutovereiden avulla monet asiat ovat selvinneet.
- Espanjassa ei käytetä puuta muurauksessa, vain tiiliä ja laastia. Laatoitus ja vesieristys on mun juttu, muurari kertoilee märkätilan laattojen piikkausten lomasta. Opettajiltaan mies saakin kehuja osaamisestaan ja motivaatiostaan - isän opit kantavat vahvasti.
Espanjaan Rafael ei halua palata. Hän haluaa työn Suomesta, vaikka se olisi vaikeaa.
- Kun tulin Suomeen joulukuussa, ajattelin että tämä on kaunis maa. Lumi teki ympäristön erilaiseksi, Rafael muistaa. Toisin kuin voisi kuvitella, hän ei pidä kuumasta ja sanoo kesän 2006 olleen kauhea, kuten Espanjassa. Talvi on hyvä juttu, hän naurahtaa.
Teksti: Marika Kaarlela
Kuva ja haastattelu: Anne Nisula
Takaisin kertomuksiin
