"Tulin Suomeen vuonna 1999. Lähdin Afganistanista viisivuotiaana ja asuin Uzbekistanissa 14 vuotta.
En tiennyt Suomesta muuta kuin Kalevalan, joulupukin ja muumit. Tulin helmikuussa ja oli kaunista - erityisesti silloin, kun katsoin ikkunasta ulos ja näin lapsia leikkimässä pihamaalla lumessa vanhempiensa kanssa. Täällä oli niin kaunista ja rauhallista.
Ensimmäinen vuosi oli vaikea. En tiennyt, kuinka aloittaa uusi elämä vieraassa maassa, niin vieraassa kulttuurissa. Aloitin alusta lapsen lailla. Kaikki oli uutta, ihmiset, rakennukset, paikat, kieli ja kaupunki. Ymmärsin, että edessä on hyvä tulevaisuus. Luotin ja minua vahvisti tieto, että täällä pystyisin olemaan itsenäinen nainen.
Ymmärsin myös, etten voinut jäädä kotiin. Minun oli ojennettava ensimmäisenä kättä, sillä olen sosiaalinen ja suomalaiset ujoja. Hiljalleen aloin tutustua suomalaisiin. Nyt tiedänkin, etteivät he ole niin ujoja, vaan iloisia, auttavaisia, tavallisia ihmisiä.
Meidän kulttuurissamme ei olla hiljaisia - pitää olla melua, ääntä ja puhetta. Monessa kulttuurissa olet viisas, jos puhut paljon. Suomessa olet viisas, jos olet hiljaa.
Vaikka olenkin sopeutunut Suomeen hyvin, haluan myös vaalia omaa kulttuuriani. Eläminen kahdessa kulttuurissa on hyvin mahdollista ja suuri rikkaus.
Suomen kielen taito on kaiken A ja O. Sen kautta ovet aukeavat ja muutkin asiat järjestyvät. Kieltä voi opetella ystävien tai harrastusten avulla, naisten lehtiä lukemalla tai omien kiinnostusten kohteiden kautta. Suomessa on paljon ohjausta, jonka kautta voi hakea apua.
Ammattikoulutus on tehokas kielen opettaja. Löysin koulutuspaikan työvoimatoimiston lehti-ilmoituksesta. Valmistuin matkailualan palvelutuottajaksi Lönnrot Opistolta, missä opin ammattisanastoa ja asuin oppilasasuntolassa suomalaisten kanssa. Keskustelun kautta kieli jää parhaiten mieleen. Nyt toimin asioimistulkkina. Kaikkien pitäisi saada nauttia opiskelusta. Haaveilen opiskelevani vielä oppaaksi. Rakastan tulkin työtä, työpäivät eivät tunnu työltä. Se on kuin harrastus, joka päivä opin jotain uutta.
Suomessa olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota maahanmuuttajiin työvoimana. Tunnen useita maahanmuuttajia, jotka haluaisivat työskennellä, mutta eivät saa työtä. Suomessa on paljon maahanmuuttajia samassa tilanteessa. Ihmettelen miksi heitä ei työllistetä, vaan sen sijaan ulkomailta haetaan lisää työvoimaa.
Maahanmuuttajan on oltava periksi antamaton ja sinnikäs onnistuakseen, mutta on edettävä askel kerrallaan. Kansainvälisyydessä on tulevaisuus."
Teksti: Marika Kaarlela
Kuva ja haastattelu: Anne Nisula
Takaisin kertomuksiin
