Mauri Nestin sujuvasanainen teos Kansan, sivistyksen tähden palkittiin Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa Vuoden elämäkerta -palkinnolla. Kirjailijan itsensä mielestä kyseessä ei niinkään ole elämäkerta vaan kuvaus, kuinka yhden henkilön elämän vaiheet kytkeytyvät kansalliseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen.
Kansanvalistuksella sortoa vastaan
Severi Nuormaan aikana 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Suomessa elettiin epävarmuuden aikaa: Venäjä kiristi otettaan ja suomalaisuuden säilymisestä oltiin huolissaan. Tarvittiin siis kansallista heräämistä ja suomalaisen identiteetin voimistumista. Toisin sanoen elettiin kansalaisaatteen miesten, kansanvalistajien aikakautta. Yksi heistä oli Severi Nuormaa, alun perin Nyman, sivistyksen mies ja kansan kanssa kulkija, johon kuitenkin nykyään aika harvoin viitataan.
Sivistystä kaikille tasapuolisesti
Mauri Nest kuvaa Severi Nuormaata todellisena kansansivistäjänä, joka köyhistä oloista lähteneenä omakohtaisesti tunsi opintien vaikeudet. Nuormaa "peräänkuulutti kaikkien oikeutta sivistykseen ja yhteiskunnalliseen demokratiaan" ja piti kansansivistyksen kohteena erityisesti vähempiosaisia. Nuormaan mukaan kansalaisyhteiskunta vahvistuu voimantunteen kautta, ja tieto on valtaa.
Nuormaa oli mies jolla oli aate, mutta yhtälailla mies joka pettyi aatteidensa kaiuttomuuteen ja arjen todellisuuteen. Nuormaa oli myös aikakautensa ihanne, oppinut mies joka osasi runoilla, kirjoittaa, kääntää, opettaa, valistaa sekä aika ajoin vajota murheittensa aaltoihin. Nuormaa oli mukana kansanopisto- ja työväenopistoliikkeen alkuaallokossa, ja toimi sekä kansan- että työväenopiston ensimmäisenä rehtorina.
Kansanvalistuksen vaiheita yhden miehen kautta
Mauri Nestin kirja palkitsee lukijansa etenkin, jos Nuormaa on vähänkään tuntematon tuttavuus tai opistoliikkeiden alkuvaiheet hämäriä. Teos lohkaisee myös merkittävän osan siitä suomalaisesta historiasta, joka on vaikuttanut niin kansanvalistuksen kuin vapaan sivistystyön kehitykseen.
Alkutaival ei ollut helppo, vaan erimielisyyksiä ja ristiriitoja jouduttiin aika ajoin ratkomaan. "Jos rivit ovat harvat ja tiellä vastuksia, niin sitä lujemmin on yhteen liityttävä." lausui Nuormaa Hämeen kansanopiston harjannostajaisissa vuonna 1894. Kysymykset, joiden parissa Severi Nuormaa painiskeli sata vuotta sitten, eivät yllättäen ole kovin erilaisia tähän päivään verrattuna.
Nuormaan sanoma ajankohtainen
Kansan, sivistyksen tähden, voidaan siten tulkita myös retorisena kysymyksenä, sillä Nest terveellä tavalla kyseenalaistaa joitakin vapaan sivistystyön valitsemia teitä. Kulkeeko vapaa sivistystyö kansanvalistuksen askelissa vai markkinavoimien ja kilpailun tiellä?
Nuormaan ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvää sanomaa voidaan pitää hyvin ajankohtaisena tässä monin tavoin eriarvoistuvassa yhteiskunnassa. Nestin mukaan juuri "tarve lisätä demokratiaa sitoo vuosisadan takaiset Nuormaan kansansivistyspyrkimykset ja oman aikamme kansansivistäjien ajatukset kansalaisyhteiskunnasta tukevasti toisiinsa".
Kansan, sivistyksen tähden on saanut VSY:n myöntämää Vapaan sivistystyön tutkimusapurahaa. Teos julkaistiin V.O.Veilahti-seminaarin yhteydessä Tampereella 15.10.2005. Mauri Nest on Pälkäneen kansalaisopiston rehtori.
10.11.2005 / MK
