Snellmanin juhlahanke pohtii käsitystä sivistyksestä ja suomalaisuudesta

Suomalaisen sivistyksen isän, J.V. Snellmanin, syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Juhlavuotta muistetaan hankkeella, joka on yhtä monipuolinen, kattava ja inspiroiva kuin Snellman itsekin oli. Vapaa sivistystyö on mukana hankkeessa muun muassa opintokokonaisuudella, jonka suunnittelusta vastaa Eero Ojanen. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia toivotaan myös mukaan juhlaan.

Teemana kansakunnan sivistysperintö

J. V. Snellmanin eli suomalaisuuden päivää juhlistettiin 12.5.2004 Säätytalolla, kun Snellman 200 vuotta -juhlahankkeen valtuuskunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa. Vapaata sivistystyötä valtuuskunnassa edustaa rehtori Ville Marjomäki Lahden kansanopistosta.
Snellmanin monipuolisuutta kunnioittaen juhlahanke on laaja niin sisällöllisesti kuin alueellisestikin. Hankkeessa korostuvat sivistys, kansalaisaktiivisuus ja suomalaisuuden määrittely kansainvälistyvässä maailmassa. Juhlallisuudet alkavat 3.1.2006 Kuopiossa ja huipentuvat 12.5.2006 Helsingissä, jolloin julkaistaan Snellmanin elämäkertatutkimus.

Opintokokonaisuus valmisteilla

Juhlavuoden puitteissa on tarkoitus luoda suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen perusteita käsittelevä lähinnä vapaan sivistystyön alueelle suuntautuva opintokokonaisuus. Taustalla on yhä nopeampi kansainvälistyminen ja myös monikulttuuristuminen, jotka muuttavat käsitystämme suomalaisuudesta.

Kansainvälistyvässä maailmassa sivistyksen rooli on entistä ajankohtaisempi.

Kootut teokset julkaistu

Poikkitieteellinen ote näkyy Snellmanin elämässä, kannanotoissa sekä opinnoissa, joihin sisältyi opintoja "hebreasta" teologiaan ja filosofiaan. Monipuolisena miehenä hän kykeni tempautumaan keskusteluihin mukaan aiheesta riippumatta jopa siinä määrin, että häntä on kutsuttu myös yhden miehen tiedeakatemiaksi.

Snellmanin idearikkaus ja peräänantamaton ote sivistyksen puolestapuhujana ilmenee erilaisten tekstien runsautena ja kirjona. Tästä kirjallisesta jäämistöstä on toimitettu uusi suomennettu laitos, jonka kaikki 24 osaa julkaistiin 12.5.2005.

Suomalaisen sivistyksen esitaistelija

Snellman ajoi peräänantamattomasti suomalaisen kansallisuuden ja suomen kielen asemaa, jotka muodostivat perustan yhteiskunnan tulevalle kehitykselle. Hänen mielestään suomalaiset oli kuoleva kansa, jos eivät heräisi valtiolliseen ja sivistykselliseen itsetietoisuuteen. Tätä sivistyksen sanomaa Snellman toteutti kirjallisessa tuotannossaan - viranomaisten vastustuksesta ja ystävien kritiikistä huolimatta.

Syvälliseksi filosofiksi ja perinpohjaiseksi tutkijaksi Snellman muovasi oppinsa hyvinkin kansantajuiseen muotoon. Hän oli vertaansa vailla oleva sanomalehtikirjoittaja, tarmokas puhuja ja iskuvoimainen mielipiteenvälittäjä - kansanherättäjä ennen kaikkea.

Esittelemällä Snellmanin elämätyötä monipuolisesti hanke kutsuu jokaista kansallisen identiteetin elämysmatkalle; tiedostamaan itsemme kansakuntana niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Lähde: Suomen Akatemian pääsihteeri Raimo Savolainen

18.5.2005